Lomalla tuli treenailtua melko ahkerasti, sekä mökkeiltyä jonkin verran. Treenien osalta tottiskentälle on kokoonnuttu silloin kun keli on sen sallinut, porukkaa on kentälle saapunut vaihtelevasti. Jäljen treenaamisen kelillä ei ole suurta vaikutusta ollut, treenaamaan pääsee lähestulkoon aina ellei nyt ihan tauoton kaatosade satu päällänsä olemaan. Tai silloinkin pääsisi, muttei ehkä ole kovin tarkoituksenmukaista puuhaa...
 |
| Möksällä mennään eikä meinata! |
Tästä päästäänkin aasinsiltana aiheeseen joka aina silloin tällöin keskusteluttaa; ihmisten aktiivisuus treenaamiseen. Sehän on ihan ymmärrettävää jos joku haluaa säästää koiraansa (tai itseään), eikä treenaa helteiden ollessa kovimmillaan. Itse kullakin voi olla myös omat syynsä treenitaukoon - usein sellaiset joita ei pystynyt edes ennakoimaan. Silti, on olemassa melko suuri määrä ihmisiä jotka eivät treenaa juuri koskaan; liian kuuma, liian kylmä, sataa vettä/lunta/räntää, tuulee, teenaan sitten kun talvi/kevät/kesä/syksy tulee, kun ei ole muuta tekemistä ja jos sattuisi ihan huvittamaankin.... ja niin edelleen, loputtomiin. Joidenkin osalta tuntuu ettei sellaisia olosuhteita kertakaikkiaan satu, että olisi kaikinpuolin hyvä hetki treenille, eikä sinne sitten tulekaan lähdettyä. Mielestäni tässä kohtaa "hyvin suunniteltu" ei ole puoliksi tehty - ei sinnepäinkään. On jokaisen ikioma asia missä määrin haluaa omaa koiraansa treenata (tosin palveluskoirarotuisen kohdalla kyllä ihmettelen jollei halua edes yrittää), mutta kannattaisi ehkä miettiä onko treeniryhmään liittyminen tarpeellista jos ei alun perinkään ollut aikeissa antaa mikäänlaista panosta asian eteen. Siellä treeniryhmässä voi olla ihmisiä jotka ihan oikeasti haluaisivat viedä koiriaan eteenpäin ja he ovat ehkä tulleet ryhmään ajatellen että siellä sitä apua saavat kaikki toisiltaan. Pahimmillaan tilanne on silloin kun olisi enemmän halukkaita ryhmään tulijoita, kuin on paikkoja - joku oikeasti treenihaluinen voi jäädä ilman paikkaa. Suomen kesä on niin lyhyt, että jos oikeasti on tekemisen meininki, niin se kannattaisi takoa kun rauta on kuumana. Ja lopuksi vielä todettakoon että yksi asia on ihan varma: koira ei kehity jollei sen kanssa tee mitään. Voihan se toki olla ettei tunnu aina kehittyvän kaikesta tekemisestä huolimattakaan ;) mutta ei pidä arvostella niitä jotka edes yrittävät. Joten keskittykäämme tekemiseen, kaiken p****n jauhamisen sijaan :)
 |
| Meillä saa kyllä osallistua, joskus väsymykseen asti |
Noh, se siitä. Kesä etenee, edessä on mahdollisesti vielä muutama näyttely ja minulla vielä ruhtinaallinen yhden viikon lomakin jemmassa. Koirien osalta suunnitelmat jatkoon ovat selvillä; Suzy treenaa tokoa koska se rakastaa sitä ja koska siihen tällä hetkellä enemmän kuin hyvin kykenee. Koiraa on pidetty suunnilleen kisakuntoisena, ajatuksella jos se vielä joskus... samalla kun yrittää olla ajattelematta asiaa sen enempää välttääkseen täysin turhat pettymykset. Suzyn kanssa tärkeintä on mielekäs, virikkeellinen elämä ja sen se on saanut ja tulee saamaan jatkossakin. Näyttelyihinkin toivon koiran vielä joskus saavani; se on jo niin harmaa ettei menesty avoimessa luokassa mutta jospa vielä joskus veteraaniluokkaan? Sen aika näyttäköön.Meille hän on arvokas sellaisenaan kuin on.
 |
| Ask me anything, hoidan homman! |
Rexin kesän jatkosuunnitelmat: jälkeä, jälkeä ja jälkeä. Lisäksi ilmaisuharjoitukset, tottikset, näyttelyhommat, peruskunnon vaaliminen, ja niin edelleen - tekeminen ei todellakaan lopu kesken. Vielä ei ole ihan varmaa jatkaako poika FH-jäljen saralla vai siirrymmekö metsän siimekseen - aikaahan meillä olisi periaatteessa vaikka molempiin ja pojalla lahjojakin. Elokuussa aikomuksena olisi kuvata pojan luusto, mikä ehkä oman näkövinkkelinsä antaa jatkoa ajatellen. Sitä ennen käydään ne näyttelyt ja nautitaan tästä kesästä. Yhdessä :)
 |
| Aina erittäin kiinnostunut. Kaikesta :) |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti