Raha-asiat ovat nykyään iltapäivälehtien etusivukamaa. Suomen taloustilanne ei hyvältä näytä ja tyytymättömyyttä tilanteeseen onkin havaittavissa. Kaikki kallistuu, niin nopeasti ettei oman palkan kehitys tunnu oikein kestävän vauhdissa mukana. Voi olla että jostain joutuu vähän tinkimään ja usein harrastukset ovat ensimmäisenä tulilinjalla. Mutta mitä koiraharrastus tai koiran pitäminen sitten maksaa?
Lähtökohtaisesti pääset kiinni harrastukseen hankkimalla itsellesi koiran. Rotukoirat ovat nykysin verraten arvokkaita ja moni miettiikin onko sellaisen hankintaan varaa. Henkilökohtaisesti näkisin että koiran ostohinta on vasta alkuerä, jonka jälkeen todellinen elämä vasta alkaa ja teet viisasti jos varaudut vähän kaikkeen. Usein se on niin että säästäminen jossain asiassa voi johtaa lisämaksuihin toisaalla. Mutta tässäkin huomattakoon että tapoja tehdä ja elää on monenlaisia.
Ruokinta on ensimmäinen asia johon elävän olennon kanssa törmätään. Jos pentu haetaan jostain kauempaa, sillä on yleensä kiljuva nälkä jo siinä vaiheessa kun uuden kodin ovesta astellaan sisään. Ja kun alkuun päästään niin samaa menoa onkin sitten luvassa pitkäksi aikaa. Mitä isompi koira, sitä enemmän ruokaa tarvitaan - bokseri syö helposti päivän ateriana sen millä joku pikku fifi pärjää viikon. Ruoka on sellainen asia mistä ainakaan henkilökohtaisesti en suostu tinkimään. Koirani syövät 2 laadukasta ateriaa päivässä; toisen kuivamuonaa ja toisen raakaravintoa. Kun koiralle sopiva kuivamuona löytyy, pitäydyn siinä enkä ihan vähästä ala sitä vaihtamaan. Jonkinlaista järkevyyttä kustannuksiin saadaan keskittämällä ruokaostokset samaan paikkaan; useimmilla koiranruoan toimittajilla on käytössään bonuskortit joilla esim. joka 10. säkki on ilmainen. Yleensä kannattaa ostaa mahdollisimman suuri säkki; paitsi että siitä riittää pidemmäksi aikaa se on yleensä myös suhteessa edullisempi. Lihat, luut ja muut lisukkeet haen usein lähellämme sijaitsevan koiranruokien valmistajan tehtaanmyymälästä. Ja tietysti tarjouksia kannattaa hyödyntää!
Pieni koiranpentu ei tullessaan vielä tarvitse paljon varusteita. Alkuostoksina riittää panta, hihna, pari kuppia ja jonkinlainen peti koiralle. Unohtamatta tietenkään runsasta määrää sanomalehtiä :) Usein perushankintojen ohella tulee kuitenkin ostelleeksi kaikenlaista muutakin; esimerkiksi leluja ja puruluita viihdykkeeksi. Ja tiedättehän, kun lumipallo lähtee pyörimään voi seurauksena olla melkoinen vyöry.
Vaikkei tavaraa ihan järjetöntä määrää ostaisikaan, ei koiran ensimmäinen elinvuosi välttämättä ole sieltä edullisimmasta päästä. Yli vuoden ikäisen koiran kanssa ollaan käyty eläinlääkärissä jo useampaan kertaan; vähintäänkin rokotuksilla ja mahdollisesti jo virallisissa terveystutkimuksissakin. Eläinlääkärissä saattaa olla tarvetta käydä useampaankin kertaan, varsinkin jos koira on ensimmäinen ja omistaja vähänkään suuremmalla velvollisuudentunteella varustettua sorttia. Yleisesti ottaen koira voi sairastua siinä missä ihminenkin ja kustannukset harvemmin jäävät ihan pieniksi, ainakaan jos hoidosta ei kertaluonteisella keikalla selvitä. Nuori koira saattaa itsekseen touhutessaan suorittaa kotona eräänlaista uudelleenmuotoilua, jota voisi kutsua myös nimellä tavaroiden pureskelu tahi muunlainen tuhoaminen. Koiraansa rakastava omistaja toki maksaa kaikki viulut mutisematta, mutta järkevä omistaja ehkä hankkii koiralleen myös vakuutuksen. Meidän koirilla on henkivakuutukset, eläinlääkärikuluvakuutukset sekä myöskin vastuuvakuutukset molemmilla. Jälkimmäisin on vakuutuksen edullisin osuus - ei kertaakaan tarvittu mutta luoja varjelkoon sitä koiranomistajaa joka jättää vakuutuksen osan ottamatta ja jonain kauniina päivänä huomaakin sitä tarvitsevansa...
Harrastukset. Nyt päästiinkin tositoimiin! Nykyään on tarjolla monenlaisia mahdollisuuksia harrastaa koiransa kanssa ja suurimmalle osalle niistä on yhteistä se että ne maksavat. Jos ajatellaan vaikkapa maastolajeja, niin ensimmäinen asia mikä tulee mieleen on auto. Autonmyyjille takakontin kokoa tiedusteleva ostaja on varmaankin suunnilleen yhtä tuttu kuin asunnonmyyjille se henkilö joka tahtoo ensimmäiseksi nähdä talon takapihan aitausmahdollisuuksineen. Kun sopiva auto on löytynyt, siihen pitää tietenkin ostaa tarkoitukseen sopiva autonhäkki. Ei ehkä kannata tehdä kuten allekirjoittanut; ostaa käytettyä häkkiä jota sitten muokataan useampaan otteeseen kokonaiskalliiseen hintaan... Ja lopuksi sitten vain ostamaan bensaa, jota harrastuksien vuoksi meneekin rajattomia määriä. Mutta kukas sitä laskee, senkun painaa vain kaasua :)
Harrastusvälineisiin saa uppoamaan rahaa ihan huomaamatta - siis ihan sen auton lisäksikin. Vaikkei varsinaisesti sortuisikaan mihinkään turhuuksiin, (vaikka sortuuhan sitä, tottakai) niin jossain vaiheessa sen vain huomaa miten paljon sitä tavaraa onkaan kertynyt ja silloin saattaa hetken huimata. On hihnaa ja pantaa, kuppia ja kippoa, takkia ja nuttua, shampoita ja öljyjä, leluja helkkarinmoinen kasa, sekä erilaisia koulutusvälineitä joka lähtöön. Viimeisin hankintani, hyppyeste, kimaltelee vielä vähän käytettynä autotallin suojissa. Autoahan sinne ei pitkään aikaan ole mahtunutkaan...
Näyttelyt, tervetuloa koiraihmisten ravintolaan! Pelkkä ilmoittautuminen maksaa jo maltaita nykyään, puhumattakaan oheiskustannuksista joita yleensä ei voi välttää. Sitä kun täältä perähikiältä jonnekin lähdetään, niin keskimääräisesti ottaen matkaa on yleensä edessä noin 500 km. Koska matka on pitkä, tarvitaan yleensä vähintään yksi yöpyminen hotellissa. Suomeksi sanottuna siis yhteen reissuun saa helposti uppoamaan useita satoja euroja. Toisinaan kalliin näyttelymatkan seurauksena on vain melkoinen potutus ja vääränvärinen muovinauhan pätkä. Paitsi että näyttelytoimikunnathan säästää nykyään, eikä muovinauhan pätkiä enää jaeta ;)
Mieheni muuten totesi kerran että vielä nämä matkat maksaa, ja hotellit ja
syömisetkin, mutta matkan varrelle sattuva vaatteiden tehtaamyymälä saa
kyllä budjetin heittämään häränpyllyä. Tunsin piston sydämessäni...
Jos ylimääräistä rahaa jää, niin sehän ei sitten ole mikään ongelma. Harrastavan koiran omistaja pitää luonnollisesti koirastaan - arvokkaimmasta omaisuudestaan - huippuhyvää huolta, ja keinot tähän ovat mitä moninaisemmat. Mitä sanoisitte koirien uimahallista, suolahuoneesta, hierojasta tai vaikkapa akupunktiosta? Vaikkei mitään ylimääräistä haluaisikaan kustantaa, menee tiettyihin perusjuttuihin jo rahaa; madotukset, rokotukset, punkkisuojaukset noin esimerkiksi. Lomansa voi halutessaan viettää koiraleirillä, tai vaihtoehtoisesti ostaa valmennusta asiaan perehtyneeltä henkilöltä. Talvisin toki tarvitaan halliaikaa. Konstit on monet ja jos sinulla sattuu useampi koira olemaan, voit kertoa kulut koirien määrällä :) Ihanan kallista!
Niin. Eihän tämä ilmaista ole ja kalliiksikin voi tulla jos niin suo tapahtuvan. Olisiko tämä kuitenkaan asia josta itse haluaisin tinkiä - ei missään tapauksessa. Harrastukset ovat elämän suola ja koirat yksi elämäni rakkaus joita ilman minä en olisi minä. Se on todellakin sen arvoista!!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti