Eilen käytiin Kuopiossa, isäntä töiden merkeissä ja minä tutustuen uuden IKEAn valikoimiin. Kyllähän sieltä tarttui kaikenlaista pientä matkaan, eikä haitaksi olisi vaikka uudemman kerrankin samaisessa paikassa kävisi. Reissu oli mukavaa vaihtelua kaiken kaatosateen keskellä.
Tänään ollaan yritetty Suzyn kanssa tehdä vähän pihahommia. Yritetty lähinnä siksi että vähän väliä tulee sadekuuroja jotka kyllä saavat ainakin allekirjoittaneen kipaisemaan rivakasti sisätiloihin. Sateen tauotessa ollaan sitten taas menty ulos jatkamaan puuhia, minä ja koirani joka ilman muuta haluaa olla kaikessa mukana. Suzyn kanssa työskennellessä tunteet vaihtelevat mukavista onnentunteista hienoisiin hermostumisen tunteisiin. Se on hurjan suloinen ja kovin kiinnostunut kaikesta mitä teen; sen pää saattaa ilmestyä mitä omituisimmista paikoista esiin vaikkapa kesken pensaan siistimisen. Aina silloin tällöin se katsoo minun ansainneen pusut, ja kun Suzy johonkiin ryhtyy niin sehän tehdään aina perusteellisesti. Ei harrasta mitään kainoja pikkupusuja tämä meidän typykkä. Toisinaan se saa minut orastavan raivon partaalle kävelemällä keskelle kukkapenkkiä, tai alkamalla kaivaa kuoppaa jonnekin minne en oikein sellaista haluaisi. Joskus se innostuu juoksemaan ympäri pihaa, mikä on oikein riemukasta katsojallekin, paitsi silloin kun juuri maahan istutetut taimet lentelevät ilmassa ilonpuuskan seurauksena. Sen mielestä on myös äärimmäisen mielenkiintoista tonkia juuri haravoimiani rikkaruoho-kasoja ja yleensä haravoinnin saakin kohta tehdä kokonaan uudelleen. Pihanhoito tuntuu loputtomalta urakalta, mutta ilmeisesti olen saanut ainakin jotakin tehtyä, sillä selkäni on sikakipeä.
On niitä kuoppia kaiveltu ennenkin... |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti