24.11.2011

Sateinen torstai

Sää on taas näyttänyt lähes kaikki puolensa. Alkuviikosta saatiin nauttia lumesta ja pikkupakkasesta, hetken tuntui oikein valoisalta. Tänään sitten vesisade on sulattanut kaiken lumen ja lämpötila on tätä kirjoittaessani yli +4 astetta. Aika hurjaa, kohta sentään jo joulukuu!

Käytiin tänään treenaamassa tokoa, onnistui kun joku tuolla yläkerrassa väänsi sadehanat kiinni 20 minuuttia ennen treenin alkamisajankohtaa. Eipä siinä sitten muuta kuin patukka taskuun ja koira autoon. Tuota Vuormannia ei tarvitse mukaan juuri houkutella, ilahduttavaa innokkuutta treenailuun ympäri vuoden.

Maa oli märkä ja monin paikoin lätäköiden peittämä, joten maahanmenoa emme harjoitelleet kuin kaukokäskyjen verran, nekin aika lähituntumassa. Lisäksi harjoiteltiin seuraamista, jättöliikkeistä seisomista, hyppyä, luoksetuloa – kaikki sujuivat aika mukavasti. Eija kävi vielä tekemässä Suzylle luoksepäästävyys harjoituksia, luoksepäästävyyshän ei ole ongelma ollenkaan vaan sen iloisesti häntää heiluttavan pepun pysyminen maassa. No, sekin sujui ihan ok.

Kyllä se alkaa mielessä poltella että keväällä pitäisi päästä jo vähän kilpailemaan. Luulen että tokon kisaaminen onnistuu PK-harrastuksen lomassa, ja bonuksena sillä saa koiraan mukavasti tarkkuutta. Osa porukasta tuntuu olevan sitä mieltä ettei tokoa ja pk-tottista saisi yhdistellä keskenään, njääh no enpä tiedä. Haittaako se jos koira oppii käskyjä ja mielellään vielä kuuntelee mitä niistä siltä pyydetään? Loppujen lopuksi ovat aika lailla samoja juttuja, hivenen eri järjestyksessä vain.

Ja sitten laittamaan iltapalaa ja hykertelemään kohta alkavaa Maajussille morsian –ohjelmaa!

20.11.2011

Greetings from Jyväskylä

Olemme palanneet kotiin, takana kauden huipputapahtuma eli Jyväskylän KV - hienommin The hound of music. Yleisön pyynnöstä koirani arvostelu tässä:

3 years old. Elegant, feminine. Medium size construction light bone. Very good pigmentation. Elegant neck, good topline & chest. 
Suhtautuminen tuomariin: rodunomainen lähestyttäessä.

Että silleen. Tuomarina siis Pedro Bisbo ja arvosanaksi tänään EH.

Tyytyväinen? Noh, en kuulu niihin ihmisiin jotka riemusta kiljuen palaavat kotiin EH:n kanssa. Näyttelyistä lähdetään hakemaan jotain vähän muuta. Mutta tuomarihan sen päättää. Ja kun ajatellaan vaihtoehtoja EH tai ERI ilman SA:ta niin lopputulos on kuitenkin melko sama. Eli näillä mentiin tänään ja uutta matoa koukkuun sitten ensi vuonna.

Yleistä näyttelystä: hirveä määrä ihmisiä ja koiria ahdettuna em. elävien määrään (koiria noin 4200 yhden päivän aikana) verraten sangen pieneen tilaan. Päästäkseen kehään piti koiran kanssa kiertää hallien poikki mennen sieltä mistä mahtui kävelemään. Ei mitenkään kovin koiraystävällistä. Eikä oikeastaan kovin ihmisystävällistäkään.

Suzy oli melko hämillään aluksi, sehän koskaan ole ollut noin suuressa sisänäyttelyssä, eikä missään missä on noin ahdasta ja noin paljon vilskettä ympärillä. Etsin meille vapaan paikan kehän viertä kiertävästä penkkirivistä ja annoin sen istuskella kaikessa rauhassa ympärilleen katsoen. Toipui hämmennyksestään loppujen lopuksi melko nopeasti. Olen todella ylpeä siitä miten hyvin koirani käyttäytyi koko tilaisuuden ajan, ja miten hyvin yhteys siihen säilyi  kaikesta härdellistä huolimatta. Sanotaan mitä sanotaan bokserin luonteesta nykypäivänä, ainakaan tämä yksilö ei rähjää kenellekään ja suhtautuu ihmiseen avoimesti ja ystävällisesti aina.

Kotona odotti viileähkö yllätys, sisällä lämpötila 19 astetta. Olisiko sähkökatkos ollut? Saunahan se piti laittaa lämpenemään ja sinne tässä suoriudutaan koko perhe. Eli tarina jatkuu jahka on taas aikaa :)

13.11.2011

Siivouskohtaus pyhäpäivänä

Tänään ollaan vietetty sunnuntai-päivää runsaasti ulkoillen (Isänpäivää juhlittiin jo eilen). Täysin järkyttyneenä siitä millaista tuhoa myyrät ovat tänä syksynä saaneet aikaan pihallamme, päätin yrittää tehdä asialle jotakin. Sain tietenkin mukaani kaksi innokasta apuria, joiden hyödyllisyydestä pihahommissa voidaan olla montaa mieltä. Pihaa sain kuitenkin vähän siistittyä, vesiallasta tyhjennettyä ja koirien hyppyesteetkin nostin jo katokseen suojaan. Vauhtiin päästyäni päätin urakoida vähän sisälläkin, kannoin makuuhuoneesta kaikki tekstiilit ulos tuulettumaan, mukaan lukien koirien patjat. Kyllä vain, koirakin nauttii kun sillä on puhdas ja raikas vuode, puhumattakaan että atoopikko Iita voi sitä paremmin mitä vähemmän kotona on pölypunkkeja. Täytyy sanoa että tunsin itseni hetken oikein esimerkilliseksi koiranomistajaksi, hehheh.

Mamman apurit vauhdissa, painiottelu meneillään

Lenkilläkin tuli käytyä, sää on vielä ihmeen lämmin. Otin Iitan kanssa vähän tottista matkan varrella olevalla kentällä, teen sitä silloin tällöin että saisin koiran perustottelevaisuuden pidettyä yllä ja kaipa se vähän mieltäkin virkistää? No, ainakin makupalat ovat Iitasta aina iloinen asia. Mitä enemmän makupaloja, sen parempi!

Suzyn kanssa käytiin vain vähän purkamassa energioita lenkkipolulla, sen kanssa lähdetään kohta tokoilemaan hallille. Harjoitusten jälkeen vakaana aikomuksena on pestä koira, se on likainen ja  näyttelyä ajatellen sopiva hetki olisi juuri nyt jotta turkki ei sitten näyttelyssä hilseile. Shampoo ja pyyhkeet on jo valmiiksi esille otettuna, vähän ehkä kehtuuttaa mutta eiköhän se siitä. Tavoitteena narskuvan puhdas koira joka turkkinsa kiillolla häikäisee kaikki :)

Ps. vilkaisin äsken pihalle ja siellä on taas 2 uutta myyrän tekemää kraateria. Voi *piip* mihin näiden kanssa vielä joudutaan…

12.11.2011

Onnea Eija ja Vippi!

Fihtolas Överallt, tänään TK2. Kuva Eija Kuittinen.

Aikaisin aamulla, pimeää ja sumua uhmaten, suuntasimme Eijan ja Vipin kanssa Pieksämäelle, kohti Hau Hau hallia ja siellä järjestettäviä tokokisoja. Eija kisaajan ominaisuudessa, minä kuskina. Ja ei muuten tullut turha reissu :)

Kisat alkoivat avoimella luokalla, Eijalla suoritusnumero 11 eli luokan viimeinen. Koirat menivät ensin paikallaanoloon kahdessa erässä, tästä Eijalle ja Vipille täydet 10 pistettä. Sitten vain odottamaan suoritusta itseään, katsellen samalla kahviosta ennen Eijaa kilpailevia koirakoita. 

Odotus palkittiin, jännitys huipentui – Eija ja Vippi tekivät sen! Ihan mahtava suoritus, 1-tulos 183 pisteellä, 4. sija kilpailussa KP:lla ja koulutustunnus TK2 siirrolla voittajaluokkaan. Mahtavaa!!!

Onnea teille vielä kerran Ystäväni – tämän te olette ansainneet. Kiitos menneestä treenivuodesta, siitä että olette aina niin positiivisina paikalla. Luotte uskoa siihen että töitä tekemällä tuloksia tulee. Nyt hetki huilia, ja sitten taas jatketaan!

10.11.2011

Lahjattomat reenaa

Viime päivinä ollaan harjoiteltu aika lailla näyttelypainotteisesti – Jyväskylän näyttely lähestyy kovaa vauhtia.

Miksi näyttelyihin pitää harjoitella, no mietitäänhän. Tämän tason tilaisuudessa koiria on paljon ja kun oma vuoro tulee, se menee hyvin nopeasti ohi. Olisi ihan kiva, jos koira juuri sillä nimenomaisella hetkellä toimisi oikealla tavalla. Esiintyisi ryhdikkäänä näyttäen parhaat puolensa, liikkuisi hienosti ja käyttäytyisi kauniisti koko tilaisuuden ajan.

Nii-in. Otetaanpa siis esille yksi kappale koiria joka pursuaa virtaa, sitä samaa virtaa mitä viime aikojen harjoituksissa on sangen onnistuneesti saatu kanavoitua oikeaan suuntaan. Kyseinen eläin liikkuu tillittäen herkeämättä ohjaajaansa ja istua mätkähtää perusasentoon heti ohjaajan pysähtyessä, ilahtuneena omasta osaamisestaan. Palkka, palkka, anna jo se palkka! Mammaa on jostain syystä tänään kovin vaikea miellyttää, ei näy patukkaa eikä edes nakinpätkää. Pitää siis yrittää vielä kovemmin…!

No, on tässä vielä reilu viikko aikaa. Jos Jyväskylässä näkyy bokseri joka ensin suorittaa pikana kaikki tottelevaisuusliikkeet ja sitten heittäytyy selälleen rääkyen ”ANNA NYT SE PATUKKA!” niin se on luultavasti meidän. Sitä odotellessa :/

6.11.2011

Sunnuntaita

Sepä alkaisi taas yksi viikko olemaan paketissa, mihin tämä aika oikein menee?

Iitan korva on kutakuinkin kunnossa, korvanlehden reunassa ihan pieni turvotus joka pienenee kaiken aikaa. Käytin koiran tänään jo ihan kunnon lenkillä ja annoin sen myös juosta irti niin kovaa kuin halusi. Halusi aikamoista vauhtia mennä, eipä uskoisi kohta 8 -vuotiaaksi veteraaniksi :) Katsotaanpa joko Kajaanissa päästäisiin korkkaamaan veteraaniluokka...

Suzyn kanssa aamupäivällä kunnon lenkit myös, illalla sitten tokokurssin osio 2. Ohjelmassa oli luoksepäästävyys, seuraamista, käännöksiä (Suzy sai olla oikein esimerkkikoirana täyskäännöksessä), paikallaanoloa, pujottelua koirarivin läpi, joitakin aktivointitemppuja sekä lopuksi luoksetulo. Vaikeinta Suzylle on istua paikoillaan perusasennossa kun uusi ja ihana ihminen lähestyy, mutta sekin sujuu pikku hiljaa paremmin. En pidä huonona asiana ollenkaan että koirani suhtautuu ihmisiin iloisesti, toisinaan jopa hieman yli-iloisesti. Paljon helpompaa näin päin!

Miten kuvaisin sitä tunnetta minkä tuon koiran kanssa harrastaminen herättää? Vilkkain ja eniten häiriötekijöihin reagoiva koira ikinä, pienessä hallissa 14 koirakkoa kaikkine häiriötekijöineen, silti se valitsee minun kanssani olemisen, keskittyy ja yrittää otsa hurmaavilla kurtuilla kaikkensa. Se on niin ihana! Paljon on töitä tehty ja paljon on edessäkin, ohjaajana olen todella saanut miettiä omia toimiani ja opetella uusia keinoja. Mutta olen myös oppinut että parasta on juuri nyt, se matka jonka saan tuon ihanan koiran kanssa tehdä. Toki meidän tavoitteet on kisapuolella, ilman muuta, mutta silti harrastaminen on niin mukavaa juuri nyt. En vaihtaisi koiraani mihinkään muuhun maailmassa ja odotan innolla kaikkea tulevaa sen kanssa.

2.11.2011

Marraskuun aloitus

Keskiviikko – ainoa ilta tällä viikolla ilman mitään erikoisempia menoja. Blogin kimppuun siis :)

Maanantain treeni sujui mukavasti. Joskus alkukesästä sain eräältä erittäin kokeneelta kilpailevalta koiraimmeiseltä neuvon treenata Suzyn kanssa joka päivä jotain, edes vähän. Jonkun aikaa meni ohjetta sulatellessa, mutta nyt kun olen sitä jo jonkin aikaa noudattanut täytyy sanoa että sehän toimii. Koira on kiltti kuin enkeli ja puhkuu silti tekemisen intoa. Seuraamisia ollaan saatu mukavasti tiiviimmiksi (ja uskokaa pois, olen tehnyt kaikkeni että saisin ne pilattua) ja muutenkin homma alkaa sujua siten kuin itse haluan sen tapahtuvan. Treenin ei tosiaan tarvitse olla pitkä, eikä siitä varsinkaan kannata tehdä junnaavaa, riittää kun sen suunnittelee hyvin etukäteen niin että tietää itse mitä on tarkoitus harjoitella. Onnistuu lenkkeilyn lomassakin, tai omalla pihalla. Sitten vain tekemään!

Tänään ilmestyivät Jyväskylän näyttelyn aikataulut, sunnuntaille löytyvät linkistä http://www.jkldogshow.com/aikataulut/aikataulu_su.html  Heh, komiat 44 bokseria, joista yksi on meidän. Narttuja on 25, joista arvatenkin suurin osa avoimessa luokassa meidän kanssamme kilpailemassa. Mutta menee miten on mennäkseen, itsehän tiedämme että meidän tyttö on kaunein :)

Loppuun Iitukaisen korvapäivitys: se taitaa ihan oikeasti parantua. Näyttää hyvältä!