Tänään käytiin Suzyn kanssa käyttämässä hieronta-lahjakortin viimeinen kerta. Paikka oli neitoselle tuttu ja kohteliaana tyttönä heittäytyikin patjalle hetikohta sisään päästyään. Käsittely itsessään oli ajoittain hieman haasteellista, sillä selässä oli taas kipeän oloisia jumikohtia. Helillä oli uusi laite (laser?) jolla hoitaminen paitsi kuulemma tuntuu koirasta/ihmisestä ihanalta myöskin vetreyttää jumikohtia tehokkaasti. Huomasi kyllä että hoidon siihen kohtaan kun ehdittiin niin alkoi muuan bokserikin nauttimaan ja kuuntelemaan vääntelehtimisen sijaan. Autoon lähtikin hyvin vetreän oloinen kapistus, nyt pitäisi sitten näyttelyissä olla nähtävissä neidin parhaat liikkeet :)
Meidän yhden koiran talous on edennyt ainokaisen koiramme hemmottelussa aika pitkälle; oma kroppa on jumissa nukuttuani jostain syystä ikään kuin poikittain (kröhm) ja tulomatkalla kaupassa havaitsin päättäväisesti tarttuvani Frolic pussiin. Tiedän, ei pitänyt enää ostaa niitä mutta kun kaikki koirat rakastavat Froliceja - Suzykin - ja makupaloja joutuu kuitenkin hankkimaan... Tuosta pussista riittää pitkäksi aikaa (ihan varmasti), ja noita voi pieniäkin kätevästi ettei treenissä vetäise ähkyn puolelle.
Nyt pitäisi lähteä tekemään pihahommia, ohjelmassa olisi kesäkukkien laittoa, runsaasti kitkemistä sekä kasvimaan suunnittelua, noin alkajaisiksi. Omakotitalossa asuminen on ihanaa, mutta näin kesäaikaan hivenen työlästä.
Niin, vielä pieni lisäys. Zusie on nyt ilmoitettu 5 näyttelyyn kesän aikana, katsotaan tuleeko menestystä niistä ja miten jatkossa sitten innostutaan käymään. Kaikista koirista ei näyttelykoiria tule, vaikka edellytykset asialle olemassa olisivatkin. Mutta yritetään ja vietetään mukavia päiviä samanhenkisessä seurassa!
30.5.2012
27.5.2012
Elämä jatkuu
Niin se vain tämä kesä etenee, ja surevanakin mennään eteenpäin. Tunneista tulee päiviä, päivistä tulee viikkoja ja kenties vielä joskus aika kultaa muistot hieman vähemmän haikeiksi.
Suzyn kanssa ollaan yritetty palata normaalirytmiin. Palasimme harrastusten pariin keskiviikkona, jolloin meillä oli näyttelytreenit. Suzyn piti vähän saada riehua (kuinkas muutenkaan) niin sitten tietysti tuli kuuma ja piti välillä käydä varjossa jäähyllä. Esiintymistä pitää nyt harjoitella paljon, joten kaikki kynnelle kykenevät talkoisiin :)
Torstaina sitten, lopultakin, jälkikauden avaus. Ajelin Jaamankankaalle hivenen skeptisissä tunnelmissa, tietäen että jäljen ajaminen ei tuota koiralleni ongelmia mutta mitenkäs se keppien ilmaiseminen... Ilmeisesti Suzy oli niin kyllästynyt treenitaukoonsa että kun liina napsahti kiinni valjaisiin niin silloin lähdettiin. Janalta jäljelle niin että hyvä kun ei ryske kuulunut, ja sitten menoksi. Kepit löytyivät yhtä lukuunottamatta, ja vaikka ilmaisu nyt ehkä olikin hieman mielenkiintoinen, niin ainakin ilmaisi eikä jäänyt epäselväksi allekirjoittaneelle missä se keppi on. Vahvistellaan nyt kesän aikana tuota toivottavasti korvien väliin jäänyttä ilmaisutapaa ja katsotaan miten se siitä kehittyy. Ja jos vielä joskus opetan jollekin toiselle nuorelle koiralle ilmaisua, niin takuulla se tehdään eri tavalla kuin tämän kanssa!
Perjantaina sitten tottistreenit, piti olla kisatreenit hallissa mutta kuinkas kävikään. No, auto hajosi - keskeltä autoa pohjasta iso palanen irti maata pitkin raahautuen. Soitin siinä sitten Eijalle että nytpä en taida päästä paikalle kun toinenkin automme oli menossa ja hyvä kun ei itkua siinä väännetty että nytpä ei päästä treenaamaan. Puhelun loppupuolella sitten mieleen juolahti että voisihan sitä ehkä treenata muuallakin, ja niin teimme tärskyt meidän kotikentälle minne Suzyn kanssa pääsimme kävellen. Ilmeisesti mukavuudenhalu meinaa jäädä päälle tällä iällä kun ei muka voi treenata jos ei hallivuorolla pääse halliin??? No, loppu hyvin kaikki hyvin, treeni sujui ihan hallittavasti mutta tietysti ne hienosäädöt taas jossakin aika kaukana... Harjoitellaan, harjoitellaan!
Eilen sitten kävin paikallista Suvi Karelia koiranäyttelyä seuraamassa; tuli katsottua mm. lapinkoiria, villakoiria (!), sekä labradoreja - kahta ensimmäistä osallistuvien tuttavien vuoksi ja viimeistä siksi kun rotu on kiva ja siskoni sitä harrastaa. Auto kun oli hajalla niin hurautin paikalle polkupyörällä muistamatta laittaa aurinkovoidetta ennen lähtöä ja seuraukset ovat tänä aamuna surkuhupaisat. Käsivarret on kuin liikaa paistetut grillimakkarat ja nenä on kuin takavuosien tähdellä, Nasse-sedällä. Näyttelyssä oli silti ihan kiva käydä, ostin Suzylle 2 uutta lelua joilla neito innoissaan koko illan leikki.
Tänään olisi tottista illalla, katsotaan pystyykö tämä ylipaistunut makkara ulkoilemaan.
Mukavaa aurinkoista päivää kaikille!
Suzyn kanssa ollaan yritetty palata normaalirytmiin. Palasimme harrastusten pariin keskiviikkona, jolloin meillä oli näyttelytreenit. Suzyn piti vähän saada riehua (kuinkas muutenkaan) niin sitten tietysti tuli kuuma ja piti välillä käydä varjossa jäähyllä. Esiintymistä pitää nyt harjoitella paljon, joten kaikki kynnelle kykenevät talkoisiin :)
Torstaina sitten, lopultakin, jälkikauden avaus. Ajelin Jaamankankaalle hivenen skeptisissä tunnelmissa, tietäen että jäljen ajaminen ei tuota koiralleni ongelmia mutta mitenkäs se keppien ilmaiseminen... Ilmeisesti Suzy oli niin kyllästynyt treenitaukoonsa että kun liina napsahti kiinni valjaisiin niin silloin lähdettiin. Janalta jäljelle niin että hyvä kun ei ryske kuulunut, ja sitten menoksi. Kepit löytyivät yhtä lukuunottamatta, ja vaikka ilmaisu nyt ehkä olikin hieman mielenkiintoinen, niin ainakin ilmaisi eikä jäänyt epäselväksi allekirjoittaneelle missä se keppi on. Vahvistellaan nyt kesän aikana tuota toivottavasti korvien väliin jäänyttä ilmaisutapaa ja katsotaan miten se siitä kehittyy. Ja jos vielä joskus opetan jollekin toiselle nuorelle koiralle ilmaisua, niin takuulla se tehdään eri tavalla kuin tämän kanssa!
Perjantaina sitten tottistreenit, piti olla kisatreenit hallissa mutta kuinkas kävikään. No, auto hajosi - keskeltä autoa pohjasta iso palanen irti maata pitkin raahautuen. Soitin siinä sitten Eijalle että nytpä en taida päästä paikalle kun toinenkin automme oli menossa ja hyvä kun ei itkua siinä väännetty että nytpä ei päästä treenaamaan. Puhelun loppupuolella sitten mieleen juolahti että voisihan sitä ehkä treenata muuallakin, ja niin teimme tärskyt meidän kotikentälle minne Suzyn kanssa pääsimme kävellen. Ilmeisesti mukavuudenhalu meinaa jäädä päälle tällä iällä kun ei muka voi treenata jos ei hallivuorolla pääse halliin??? No, loppu hyvin kaikki hyvin, treeni sujui ihan hallittavasti mutta tietysti ne hienosäädöt taas jossakin aika kaukana... Harjoitellaan, harjoitellaan!
Eilen sitten kävin paikallista Suvi Karelia koiranäyttelyä seuraamassa; tuli katsottua mm. lapinkoiria, villakoiria (!), sekä labradoreja - kahta ensimmäistä osallistuvien tuttavien vuoksi ja viimeistä siksi kun rotu on kiva ja siskoni sitä harrastaa. Auto kun oli hajalla niin hurautin paikalle polkupyörällä muistamatta laittaa aurinkovoidetta ennen lähtöä ja seuraukset ovat tänä aamuna surkuhupaisat. Käsivarret on kuin liikaa paistetut grillimakkarat ja nenä on kuin takavuosien tähdellä, Nasse-sedällä. Näyttelyssä oli silti ihan kiva käydä, ostin Suzylle 2 uutta lelua joilla neito innoissaan koko illan leikki.
Tänään olisi tottista illalla, katsotaan pystyykö tämä ylipaistunut makkara ulkoilemaan.
Mukavaa aurinkoista päivää kaikille!
16.5.2012
Jäähyväiset rakkaalle
 |
| Iitan kuva Niina J. |
Suuri suru on kohdannut perhettämme - meidän Iita lähti koirien taivaaseen sunnuntaina lyhyen mutta vaikean sairauden seurauksena. Muistamme ihanaa koiraamme suurella rakkaudella ja kaipauksella.Kiitos Merja ja Laura tästä aarteestamme jonka saimme hetken pitää suurena ilonamme.
Tämä blogi jatkuu Suzyn ja Iitan sivuina edelleen. Iita ei enää elä fyysisesti, mutta se elää muistoissamme ja sydämissämme ikuisesti.
Kiitos kaikesta Iita. Lepää rauhassa Ystävämme.
8.5.2012
Hyvää Syntymäpäivää
 |
| Kuva Satu Sorsa |
Meidän muru, mamman Suzi-vauvanen täyttää tänään 4 vuotta! Allekirjoittanut meinasi kunnostautua unohtamalla koko jutun, onneksi työkaveri muisti onnitella "kummilapsostaan" - kiitos muistutuksesta!
Onnittelumme myös muille Z-pentueen koirille!
6.5.2012
Toukokuun alkutunnelmia
Se olisi sitten toukokuu jo. Vappu sujui meidän perheessä perinteisesti ystäviemme luona kyläillen; 10 koiran ja 3 lapsen menoa seuratessa tuntui kevät alkavan vähintäänkin vauhdikkaasti.
Toisin kuitenkin kävi. Ensin allekirjoittanut sairastui flunssaan, jonka vuoksi kaikki loppuviikon suunnitelmat menivät ns. puihin, alkaen jälkikauden avauksesta päätyen näyttely- ja tottistreeneihin. Minun flunssani on jo parempi, mutta sitten sairastui Iita, valitettavasti erittäin vakavalla tavalla. Sangen raskaan viikonvaihteen jälkeen voimme kuitenkin helpottuneina todeta että olemme kaikki hengissä ja toivoa tulevaisuuden suhteen on. Iita on yllättänyt meidät vahvuudellaan.
Suzyn kanssa käytiin tänään vähän kentällä pyörähtämässä, oli melko tavalla sellainen kuin voi tauon jälkeen odottaa. En voi kehuskella että itsekään olisin ollut parhaimmillani. Ensi viikolla toivottavasti päästään taas palailemaan harrastusten pariin, ja sääkin lupailee ihan hyvää. Kesä tulee kaikesta huolimatta!
Toisin kuitenkin kävi. Ensin allekirjoittanut sairastui flunssaan, jonka vuoksi kaikki loppuviikon suunnitelmat menivät ns. puihin, alkaen jälkikauden avauksesta päätyen näyttely- ja tottistreeneihin. Minun flunssani on jo parempi, mutta sitten sairastui Iita, valitettavasti erittäin vakavalla tavalla. Sangen raskaan viikonvaihteen jälkeen voimme kuitenkin helpottuneina todeta että olemme kaikki hengissä ja toivoa tulevaisuuden suhteen on. Iita on yllättänyt meidät vahvuudellaan.
Suzyn kanssa käytiin tänään vähän kentällä pyörähtämässä, oli melko tavalla sellainen kuin voi tauon jälkeen odottaa. En voi kehuskella että itsekään olisin ollut parhaimmillani. Ensi viikolla toivottavasti päästään taas palailemaan harrastusten pariin, ja sääkin lupailee ihan hyvää. Kesä tulee kaikesta huolimatta!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)