31.3.2012

Elämyksiä

Meidän kaunis Iita, kuva Niina J.

Olemme kotiutuneet Polvijärven ryhmänäyttelystä, pitkä mutta uskomattoman hieno päivä!
Iita sai arvosanan ERI ja palkittiin rotunsa kauneimpana veteraanina. Tuomari kertoi pitävänsä koirastani paljon, muttei antanut sille SA:ta koska Iitan silmät hänen makuunsa olivat turhan pyöreät. Itse asiassa mikään muukaan bokseri ei tänään saanut SA:ta, joten jäi sitten ROPit ja SERTit jakamatta. Itseäni hivenen jurppi tässä vaiheessa, mutta päivän edetessä tunne meni ikään kuin ohi...

No, tuomarina siis Juta Haranen Eestistä, ja tässä kasvattajatuomarin näkemys koirastani:
Hyväntyyppinen ja hyvässä kunnossa oleva veteraani. Neliömäinen, vielä vahva runko. Korrekti purenta, narttumainen pää ja ilme. Kokoon sopiva luusto. Edestä ja takaa ok. Vielä erittäin hyvät liikkeet.

Päätettiin jäädä ryhmäkehään kun kerta tuonne asti oltiin ajettu ja lisäksi vielä Eijan uroksen jälkeläinen oli suomenlapinkoirien ROP, jonka suorituksen Eija tietysti halusi nähdä. Veteraanikehä oli kolmantena heti roturyhmien kehän jälkeen, sinne asti kun päästiin niin olotila alkoi olemaan jo hivenen väsähtänyt - koiran emännällä siis. Iitan olotila puolestaan oli kaikkea muuta kuin väsynyt, se kävi ennennäkemättömän kuumana ja mietin kestääkö ratkeamatta liitoksistaan kehän loppuun saakka... Kesti, ja palkittiin veteraanien BIS2 palkinnolla! Mikä päätös tälle päivälle, ja täytyy sanoa että eipä kotimatkalla puuttumaan jäänyt SA enää paljon harmittanut. Naama leveässä virneessä vielä tätä kirjoittaessanikin :D

Onnea vielä Eijalle ja Vipille, hienosti PU4. Kaikenkaikkiaan sellainen reissu että takuulla uusiksi!

Lisään tähän vielä kuvan BIS-kehästä, olen juuri saanut palkinnot käteeni ja onnitellaan tanskandoggin omistajan kanssa toisiamme. Iita on ilmeisesti lähdössä jo uusiin koitoksiin :D Kiitos Eijalle kuvasta!

Kuva Eija Kuittinen

PARAS VETERAANI / ESKO NUMMIJÄRVI:

1. suomenpystykorva KANS&FI&PL MVA MV06 FI KVA Sävelen Mahti om. Valtanen Voitto Puhos
2. bokseri Octifein Apricot om. Pölönen Susanna Reijola
3. tanskandoggi keltainen ja tiikerijuovainen  C.I.B. FI&SE&EE&NO&POHJ MVA EEV06 Love-Dane´s Wild Midnight om. Käräjähonka Katja Lehmo
4. snautseri musta C.I.B FIN&N&EST&LV MVA Vivaldi Black Grand Calvera om. Cittová-Kontu Martina Kulho

 

29.3.2012

Pikaiset kuulumiset

Eilen oli Iitan vuoro päästä hierottavaksi. Ajattelin että siitä tulee rouvakoiralle eräänlainen hemmotteluhetki, mutta ei siitä ihan sellaista tullutkaan. Selässä oli nimittäin jumikohtia, jopa siinä määrin että yhdessä kohtaa piti hierojalle vähän pörähtää "ei niin kovasti". Se että selässä oli jumeja oli minulle hienoinen yllätys, sillä Iitahan liikkuu erittäin letkeästi ja on muutenkin olemukseltaan kuin kumipallo. Ei tosiaankaan turhista valittele tämä neito! Mutta nytpä sitten astettakin vetreämpänä kohti näyttelyä.

Huomenna alkaa kausi uudella hallilla, paritreenauksen muodossa Eijan kanssa. Odotan suurella innolla kevään etenemistä, sillä mahdollisuudet täysipainoiseen treenaamiseen ovat nyt erittäin hyvät. Suzy ei ab-kuurinsa vuoksi pääse vielä ensimmäisellä kerralla treenaamaan, mutta otetaan Iitalle vähän harjoitusta ja seuraavalla viikolla pitäisi ykkös-treenitykinkin olla jo asemissa. En usko että tauko on tehnyt Suzylle pahaa, parhaimmillaan pieni loma voi koirallekin olla ihan hyväksi. Ja toki se että koira on terve ja hyvinvoiva on meille kaikkein tärkeintä.

Keli tänään on harvinaisen kamala, ihan kuin taivaalta sataisi tiskirätin palasia - märkiä sellaisia. Kevät tuntuu nyt jumittaneen pisteeseen jossa saadaan vain lisää lumisia elementtejä kun itse jo toivoisi pääsevänsä entisistäkin eroon. Mutta ei masennuta, aina se kevät ja kesä on näillekin leveysasteille loppujen lopuksi saapunut.

Piristeeksi kuva pihaltamme viime kesänä.

23.3.2012

Melkein lomatunnelmissa

Tämän ja oikeastaan ensi viikonkin suunnitelmat kokivat hieman uudistuksia Suzyn sairastuttua ja jouduttua antibioottikuurille. Alkuviikko meni täysin lepäillessä, tänään päästiin varovaisesti jo hieman ulos kävelemään. Siitä piti tulla rauhallinen pieni kierros kevätauringossa lämmitellen, mutta kun Suzy sai pannan kaulaansa niin silloin lähdettiin. Tuli lyhyt mutta aika rivakka lenkki, hyvin Suzymainen siis. Mukavaa kun koira alkaa taas olla oma iloinen itsensä! Nyt koiraneitoa nukuttaakin taas makeasti, mutta tässä vaiheessa tohdimme jo uskoa unen parantavaan voimaan.

Iitan kanssa käytiin pellolla kuten nyt keväällä ollaan usein tehty, kelkkaurat on ihan parhautta. Aika kova vauhti tällä veteraanillamme, ei voi muuta sanoa. Samalla tuli todettua että eilen terassin ovesta hieman osumaa ottanut takajalan käpälä ei mitä ilmeisemmin saanut isompia vaurioita. Nämä ovat toisinaan niin nopeita käänteissään että ei pysy mukana ihmiset eikä edes ovet...

Sunnuntaina ei siis suunnitelmien mukaisesti osallistuttukaan kisatreenehin, olin siellä mukana ilman koiraa. Liikkuroin ensimmäistä kertaa elämässäni tokon voittajaluokan suorituksen, ei muuten mikään tuosta vaan tyyppinen nakki. Aamu meni plaratessa sääntökirjaa sekä Youtubesta kyseisen luokan suoritusta katsellessa - miten sitä  ennen pärjättiinkin kun ei ollut internettiä joka tietää kaiken? Itse suorituksen ohjaaminen vaati vielä tapahtumapaikallakin pohdintaa sekä runsaasti "hei miten tässä nää käskyt menikään" kysymyksiä. Selväksi tuli myös se miksi tokossa on sekä liikkuri että tuomari, se liikkuri ei nimittäin todellakaan ehdi katsoa miten koirakko tehtävistään suoriutuu, ainakaan riittävän tarkasti. Oli hauskaa ja tuostakin oppi vaikka mitä. Jatkossa kisatyyppiset harjoitukset jatkuvat ja mahdollisuuksien mukaan niitä myös videoidaan. Nähtäväksi jää pystyykö niitä videoita selvin päin katsomaan... :D

Keskiviikon treenien sijaan & Iitan hieronta-ajankin siirryttyä viikolla eteenpäin ajeltiin kummipoikamme perheen luokse kylään, samalla tuli ihailtua heidän uusinta perheenjäsentään; mäykkypoika Bossea. Suloinen ja hyvä luoja että koiranpennut tuoksuu ihanalle! Kummipoikamme Matiaksen esittämä valomiekka-show piristi myös iltaa kummasti.

Nyt ollaankin sitten edetty viikonloppuun, mitään erikoisempia suunnitelmia ei ole. Suzylle varovaista ulkoilua edelleen, Iitan kanssa mahdollisesti viimeiselle maneesivuorolle treenaamaan ja pesu ennen näyttelyä. Kotona siivousta ja kenties hieman sisustusta (uusi olohuoneen matto odottaa paketissa).

Mukavaa viikonloppua kaikille, halitaanhan koiriamme!

17.3.2012

Huomenta

Suzyn eilinen hieronta sujui aivan loistavasti. Koiraneito köllähti matolle hetkikohta saavuttuamme, rentoutui ja nautti. Edes makupaloja ei oltaisi tarvittu tällä kertaa. Paras oli hieronnan päätyttyä kun neiti vain makasi kyljellään ällistyneen näköisenä; ei kai se jo loppunut! Minä sain laittaa takin päälleni ja kengät jalkaani ihan rauhassa, kun Suzy vielä toiveikkaana mietti että jos ne tulee takaisin... Suzyn lihaksisto on nyt niin hyvässä jamassa, että vien keskiviikoksi varatulle ajalle Iitan, pääsee sitten Suzy treenaamaan sen sijaan. Jatkossa lihashuoltoa on tarkoitus tehdä tarpeen mukaan, kesäkaudella varmasti tarpeellista kun tähän kaikenkattavaan sirkukseen lisätään vielä maastotreenit sekä näyttelyt.

Maneesitreeniä ei siis ole nyt sunnuntaina, treenit samaan aikaan ulkokentällä. Korvaava maneesiharjoitus sitten seuraavana keskiviikkona klo 19.30 alkaen.

15.3.2012

Keväinen torstai

Eilen oltiin ulkotreeneissä, tällä kertaa 6 koirakon voimin. Otin alkuverryttelyksi seuraamista sekä henkilöryhmää ja luokse päästävyyttä 2 ihmisen kanssa, sen jälkeen saatiin aate ottaa muutama temppu liikkuroituna. Liikkeiksi valitsin luoksetulon, hypyn, sekä liikkeestä seisomaan jäämisen. Hyppy ja liikkeestä seisomaan jäänti vielä jotenkin sujuivat, mutta herra auttakoon se luoksetulo... Idioottivarma liike ja mitä tekeekään koirani? No, odottaa kiltisti paikallaan kunnes liikkuri antaa käskyn "kutsu" ja sieltähän sitä sitten tullaan, iloisena ja täysillä jiihaa mamma, I'm coming! Voi hyvä isä sentään! Asiaan kuuluu että tätä ei tehty vain kertaalleen, vaan useaan kertaan ja veikkaan että joka yrityksellä naamani muuttui entistä punaisemmaksi. Kevään muotiväri, kiukun punainen... Tästä eteenpäin kiinnitetään enemmän huomiota tuohon liikkurin ohjauksessa työskentelyyn; pk-puolellahan ongelmaa ei ole mutta koska suunnitelmiini kuuluu myös toko-puolen kisat niin alkaa ihan pikkaisen haittamaan. Luojalle kiitos treenikavereista joiden kanssa tätäkin asiaa saa harjoitella niin paljon kuin tarvitaan!

Tänään ajelin töiden jälkeen - ex-tempore idean valtaamana - koiranruokatehtaalle; ostin jauhelihaa, kasvissosetta sekä pakolliset naudanlihatikku-herkut joita Suzy ei voi vastustaa (mainittakoon että Iitan herkkuja, sian- ja broilerinlihasta tehtyjä on vielä jäljellä edelliseltä ostoskerralta, todella riittoisia nämä tukkukoon pakkaukset). Suzyn ruokavalioon tulee nyt pieni muutos, sillä se kieltäytyy syömästä NEUta jota se on tähän asti syönyt puolikkaan päiväaterian verran. Asia tuli selväksi viimeistään eilen, kun ensin vedeltiin palkkapurkista ruoat pitkin auton takakonttia ja illalla sitten kieltäydyttiin syömästä kuivamuonaa jonka seassa NEUn jämät olivat. Tunnen koirani ja tiedän että se ei kranttua ruoasta; joko se on kipeä jostakin tahi sitten ruoassa on jotakin vikaa. Kokeilin pelkkää kuivamuonaa ja koira kävi käsiksi kuin sika limppuun, eli tästä voinee tehdä omat johtopäätöksensä. Pakasteesta kun on kysymys, niin kaikki lienee mahdollista. NEUn saanti on viime aikoina vaikeutunut ja nyt sitten tämä, joten kokeillaan lihaa, puuroa jne. jonkin aikaa.

Ostoskierroksen jälkeen kotiin, pikainen välipala ja vaatteiden vaihto ja ulos auringonpaisteeseen. Löydettiin Suzyn kanssa uusi maalaistie, joka ohittaa paikallisen maneesitallin ja jatkuu Lappeenrantaan vievän tien alta menevän alikulkusillan kautta. Suzy oli tohkeissaan uudesta reitistä sekä ulkona päivää paistattelevista hevosista, jotka vastasivat sen kiinnostukseen tyynellä tuijotuksella. Komensin koiraneidon välillä taakseni kävelemään, kun tuntui että vauhtia alkaa olemaan liiankin kanssa. Lenkin lopuksi käytiin vielä vähän pellolla jossa kelkkauria myöten kulku on sangen sujuvaa.

Iitan kanssa käytiin ihan mukavan pituinen lenkki myös, huomenna on sen vuoro päästä vielä pidemmälle kierrokselle sillä Suzylla on hieronta ja sen jälkeen loppuilta vapaata. Sunnuntaina on sen kanssa sitten maneesitreenit, joista ollaan suunniteltu kisamuotoisia. Ei varmasti mene ihan putkeen kaikki siellä, mutta harjoituksena erinomainen koska siitä näkee hyvin mitä asioita on harjoituksissa syytä tehostaa.

Tällaista tänne, lopuksi vielä kevätautinko-nautiskelukuva Iitasta:

Aah tätä elämisen nautintoa, tuumaa Iita

10.3.2012

Viikonlopun alkua

Tänä aamuna herätessämme havaitsimme että ulkona on satanut paljon lunta. Jotenkin sitä on jo ehtinyt orientoitua siihen että kevät on tullut, joten mitään mega-lumisateita ei oltaisi enää kaivattu. Mutta kaipa ne joskus sulaa...

Viikko mennä huiskahti tavanomaisen nopeasti, koirien kanssa tuli joka ilta tehtyä jotakin. Maanantaina piti olla Suzyn hieronta, mutta jouduimme hierojan esteen vuoksi siirtämään aikaa ja Suzy pääsi sitten lohdutukseksi kokeilemaan uutta koirapuistoa. Oli hänen mielestään ihan kiva, muttei mitenkään tajunnan räjäyttävän riemukas kokemus. Paljon enemmän ilahtui kun jatkoimme lenkkiä puiston ohi ja löysimme meille uuden, pitkin metsää risteilevän poluston. Siellä tulikin sitten tsaikkailtua ja jossain välissä ihmeteltyä että missäs suunnassa se koti olikaan. Tai minä ihmettelin, Suzy ehkä tiesi paremmin missä mennään. Tuon kanssa ei olla vielä kertaakaan metsään eksytty, aina on autolle löytänyt.

Keskiviikon treeneissä koira toimi ihan mukavasti. Tällä kertaa ei hypätty mutta tehtiin kaikki muut perusjutut + noutoharjoituksia lisäksi. Olen nyt alkanut yhdistelemään liikkeitä niin että ne tehdään ns. täydellisinä, siis lisätään perusasennot liikkeen loppuun ja muutenkin pyritään toimimaan sääntökirjojen mukaisesti - sääntökirjojen siksi että harjoitan koiraa sekä tokoon että pk-puolen tottikseen. Tekemistä riittää, mutta kivaa sellaista. Koira on motivoituneen oloinen ja tekee hommat ripeästi.

Iitan kanssa ollaan lähinnä lenkkeilty, kohta pitää lisätä mukaan näyttelyharjoitusta sillä parin viikon päästähän se olisi seuraava koitos. Olen nyt lisännyt Iitan ruokaan uudenlaista kasvis-seosta; valmista seosta johon lisään itse joitakin ainesosia. Koirille myytävät, valmiit kasvisseokset tuntuvat olevan pääosin kurkkua ja salaattia ja kun ne vielä sulatetaan niin tuntuvat olevan pääosin vettä. Kuitenkin niillä saa ruokaan lisää mahantäytettä eikä helposti painoa keräävä koira pääse niin lihomaan, vaikka saakin mahansa täyteen. Kesällä Iita sitten lisää ihan itse ruokavalioonsa marjat ja omenat, joita se käy pihalta keräämässä tai syö suoraan pensaasta. Olen jopa nähnyt sen hakevan itselleen raparperia suoraan penkistä :)

Eijan kanssa päädyimme paritreenien muodossa vuokraamaan koirakoulu Napakan hallia kevätkaudeksi, eli tunti viikossa huhtikuun alusta kesäkuun loppuun. Ei ole ihan ilmaista, mutta takaa hyvät harjoittelumahdollisuudet henkilöille joilla on tavoitteita. Kauhisteltuani hetken hintaa totesin että melkein saman verran olen helposti saanut tärvättyä ratsastusvalmennukseen parissa päivässä, joten kaikki on hyvin suhteellista. Ulkotreenejä jatketaan myös, mutta on mukava tietää että ainakin kerran viikossa pääsee varmasti treenaamaan, satoipahan taivaalta sitten vaikka pieniä vihreitä miehiä. Ja vielä hyvässä seurassa!

Huomenna olisi maneesitreenit, niitä on enää 3 kertaa ja sitten tämänkertainen vuokrasopimuksemme päättyy. Ensi talvena ihan takuulla uusiksi!

4.3.2012

3.3.2012

Lauantai-iltaa

Tämä päivä jää nyt historiaan, käytiin Iitan kanssa ensimmäistä kertaa koirapuistossa! Huomasin Suzyn kanssa ensin ohi kulkiessani että paikalla oli vain yksi koira ja kun sitten myöhemmin Iitan kanssa mentiin samasta paikasta niin ei enää sitäkään. Vastustamaton tilanne, ei kun testaamaan!

Puistoilija Iita

Iitahan ei ollut moksiskaan puistosta. Mentiin portista sisään, päästin koiran irti ja se katseli ympärilleen ikään kuin ajatellen"ai jaa, tällainen. Ihan kiva, mitäs nyt tehtäisiin?". Ei siis mitään jiihaa, ihana vapaus kohtauksia tällä kertaa. Käytiin kävelemässä alueella ja heittelin vähän keppiä, siinäpä se. Tuossa kun on eräänlainen puisto omassa pihassa, niin ei kovin poikkeava kokemus mutta ehkä mennään toistekin jos tilaa on. Hmmm, tulisikohan enemmän vauhtia jos olisi molemmat koirat mukana :)

Tämän illan olen istunut koneen äärellä ja katsellut näyttely- ja kilpailukalentereita. Siitä se alkaa pikku hiljaa muotoutumaan, isännälle jo sanoin että parasta ostaa kunnon auto sillä runsaasti ajamista on luvassa. Onneksi herra suhtautuu positiivisesti harrastuksiini ja on yleensä ihan innolla lähdössä mukaan. Heikolla hetkellään se on jopa luvannut viedä tarvittaessa koiran kehään joten nyt kamerat esille. Tästä tulee vielä hauska kesä!

Huomenna treenit maneesissa. Aion yrittää alkaa treenaaman enemmän kisamuotoisesti nyt, eli paketin palaset kasaan, pilkun nypellystä peliin sekä suorituksia myös liikkurin kera. Vielä hiljattain tuntui että tässä on aikaa vaikka huru mycket, mutta tämä keväthän eteneekin hirveää vauhtia. Joten nyt viimeistään on aika tositoimien. Samalla lyödään Eijan kanssa viisaat päämme yhteen kevään treenien mietinnän merkeissä. Eija tuossa täräytti aiemmin tänään sarjan ajatuksia, joista olen kohtalaisen innoissani. Joten huomiseen!