26.12.2015

Suzyn päiväkirja - Joulu 2015

Taas eletään sitä aikaa kun se jouluhomma tuli ajankohtaiseksi. Tiedättehän, se puu tuodaan sisälle taloon, paistellaan isoa ihanaa lihamötikkää pitkin yötä ja silleen. Minulla alkaa olemaan jo sen verran ikää että huomaan tiettyjen asioiden toistavan itseään. Mamma sanoo että ne on perinteitä, ja kuulemma hyvä asia. Tiedä hänestä sitten.

Meidän pihaporo, valaisee mukavasti

Tänä jouluna perinteitä ei noudatettu ainakaan sään suhteen. Pahasti näytti siltä että saadaan lämmin ja mutainen joulu. Viime hetkillä satoi kuitenkin jotain lumentapaista joka juuri ja juuri riitti peittämään maan ja puut valkoisuudellaan. Märkää ja ällöä sekin oli, mutta ei pidä kuulemma valittaa kun se oli niin kaunista. Nyt ei tosin enää ole kaunista, kun ollaan palattu takaisin siihen mutavaiheeseen.

Jouluinen yksityiskohta

Sitä joulua päästiin viettämään asiaan kuuluvien siivous- ja muiden vaiheiden jälkeen. Oikeastaan me aloitettiin jo edellisiltana, kun telkkarista tuli sellainen elokuva nimeltään Mamma Mia! mistä mamma kovasti tykkää. Tunnelma oli oikein mukava, kun edessä oli kuulemma monta vapaapäivää jolloin saadaan olla yhdessä. Sehän se on parasta näissä juhlapyhissä.

Lisää jouluisia yksityiskohtia

Jouluaamuna me sitten koristeltiin kuusta (Rex yritti tietenkin varastaa koristeita minkä ehti), maisteltiin kinkkua (hyvää!), katseltiin telkkarista lastenohjelmia ja käytiin vähän ulkoilemassakin. Sitten myöhemmin päivällä ne ottivat auton ja lähtivät viemään kynttilöitä haudoille - perinne sekin kuulemma. Tänä vuonna kynttilöitä oli yksi enemmän kuin aiemmin, mistä mamma on kauhean surullinen. Mutta kyllä me saadaan sitä aina vähän piristettyä.

Kontiolahden kylän joulukuusi

Sen kynttilähomman jälkeen me päästiin joulusaunaan, missä olin tietenkin ensimmäisenä ylälauteilla. Rakastan saunomista ja tietenkään yksi kerta ei riitä vaan käyn ottamassa useammat löylyt. Mamma sanoo että olen niitä ainoita koiria jotka osaavat pidättää läähätystäkin, saadakseen olla kauemmin saunassa. Sitten kun alkaa läähätyttää, joutuu jäähylle. Tyhmempikin kai tajuaa että ei kannata läähättää?

Jouluseppele

Saunan jälkeen me siiryttiin sitten joulupöytään, tosin suureksi tyrmistyksekseni meille ei oltu katettu ja ne mässäilivät ihan keskenään. Saatiin me kyllä sitten omiin kuppeihin vähän maistiaisia herkuista, mutta määrällisesti ei kylläkään niin paljon kuin mitä isäntäväki näytti nauttivan. Epäreilua! Mamma söi ison annoksen lanttulaatikkoa nauttien punaviiniä palan painikkeeksi, seikka mitä se myöhemmin totesi katuvansa aika tavalla.

Se puu

No, iltaan kuuluu vielä yksi perinne, eli sellaisia rapisevia paketteja availlaan ja niistä löytyy sitten kaikkea kivaa. Me saatiin Rexin kanssa mm. sellaiset uudet ihanat lelut; Rex tietenkin repi omansa kappaleiksi lähes saman tien mutta minun on vielä yhtenä kappaleena. Yleensäkin leikin nätisti leluilla, enkä riko niitä kuten eräät nimeltä mainitsemattomat... Rex leikki sitten loppuillan niiden lahjojen laatikoilla ja se näytti niin hauskalta että osallistuin puuhaan itsekin. Ihanaa pahvisilppua joka paikassa...

Minun uusi leluni <3

Periaatteessa se joulu olisi kai tässä, mutta itse asiassa meillähän alkoi varsinaisesti tapahtumaan vasta jouluyönä. Nukkumaan mentyään mamma tuli kauhean huonovointisesti ja alkoi oksentamaan jo ennen kuin pääsi kunnolla sängystä ylös. Tässä vaiheessa toteaisin närkästyneenä että tulee kyllä sanomista joka kerta kun minä oksennan matolle, mutta mitään ei puhuttu vaikka mamma oksensi ikkunaverholle. Koko yön se sitten ramppasi oksentamassa, välillä pyttyä halaillen ja välillä pytyllä istuen ja lavuaariin oksentaen. Ei jaksanut kuulemma enää välittää. Minusta se meno kaikkineen oli niin uskomatonta että parkkeerasin itseni olohuoneeseen enkä tullut sieltä muiden seuraan nukkumaan koko yönä. Kerta kaikkiaan paheksuttavaa menoa! 12 tuntia sitä rallia kesti, mamma näytti aika räjähtäneeltä kun se lopulta päättyi.

Mamman uusi kynttelikkö

No, joulu on sittemmin jatkunut, ollaan saatu olla yhdessä ja mammalle alkaa taas herkutkin maistua. Tosin ei aio kuulemma koskea lanttulaatikkoon, eikä punaviiniinkään.

Sellaista meille, mitenkäs teidän joulut meni? Hyvin, toivottavasti!

Yours, Suzy <3

13.12.2015

Viisauden sanoja

Aurinkoista päivää (joskaan ei ihan kirjaimellisesti) bokseriaiheisten mietelauseiden muodossa. Puhukoon kuvat puolestaan!

Onnellisuuden alkulähteillä

Niinpä. Se ainoa oikea!

Kaikki tarpeellinen yhdessä kassissa.

Vähän todellisuuttakin...

Lisää todellisuutta :D

Huohhh... pitää niin paikkansa!

Jep. Mieti kannattaako meille tulla :)

Viisaus asuu silmissä...

... tai sitten ei.

Niin minne sulla muka oli kiire? Aina on hetki aikaa!

Suzyn lait

Luulit ettet voisi rakastaa enää enempää...?

Juuri näin. On koiria ja on Boksereita.

Näillä pääsee jo pitkälle.

Tuliko tämä jo selväksi? Sellainen pittää olla!

Elä täysillä kun vielä voit.

Selitykset aina kohdallaan. En se minä ollut.
Vai olitkohan sittenkin?

Mietelauseiden aatelia. Pysy tyynenä!
Hyvin on koulutettuja, joo-o!

Aina sydämessä, ikuisesti muistoissa <3

Oh yes, I do!!!

8.12.2015

Koiravuosi 2015

Aika menee hirmuisen nopeasti ja huomaan että alkaa taas olemaan perinteisen vuosikatsauksen aika. Mitä mahtui koirien vuoteen 2015?

Tammikuu
Vuosi alkoi pakkasilla, kuten Suomessa yleensäkin. Treenattiin sekä maneesilla että ulkokentillä.

Pataluodon kentällä

Helmikuu
Rex kävi virallisissa terveystutkimuksissa joissa todettiin että luuston puolesta poika käy kaikkeen harrastamiseen.

Maaliskuu
Maalis-huhtikuun vaihteessa pidin viikon talviloman ja kauniista kevät-säistä saatiin nauttia jonkun verran. Kylläkin myös niistä vähemmän kauniista...

Rex lomailee <3

Huhtikuu
Talvilomani päätteeksi matkustimme tarpeeseen tulleelle pikku lomalle Vuokattiin, missä Suzy alkoi oireilemaan silmäänsä. Sen silmävammaa hoidettiinkin sitten oikein pitkän kaavan mukaan; siinä meni pääsiäinen, vappu ja hyvä ettei juhannuskin ennenkuin siitä selvittiin.
Huhtikuussa avattiin näyttelykausi, jonne tosin osallistuin itse vain turistin ja kuskin muodossa. Erittäin rentouttava ja mukava tapa osallistua näyttelyyn!

Toukokuu
Toukokuussa osallistuimme kahteen näyttelyyn; ESR Klubshow tapahtumaan sekä Varkauden KV näyttelyyn. Molemmissa Rex menestyi melko mukavasti.

Varkaudessa

Kesäkuu
Kesäkuussa koimme koko vuoden huippuhetken, kun osallistuimme SBY:n erikoisnäyttelyyn Tampereella. Tapahtumaan oli ilmoitettu 120 koiraa ja Rex valittiin koko näyttelyn kauneimmaksi urokseksi ja VSP:ksi. Ikimuistoinen kokemus jota arvostan yli kaiken tähänastisen ja jonka yli ei tulevaisuudessakaan mene ihan helposti mikään.  Ko. tapahtumassa Rex sai Suomen sertikiintiönsä täyteen. Kotimatkalla ajettiin vielä Riihimäen "kautta" missä Rex sijoittui PU2:ksi. Mahtava viikonloppu siis!

Erkkarin palkintosaalis, puhelinkuva

Suzyn silmää hoidettiin 2 viikon piilolinssihoidolla ja se saatiin monen mutkan kautta lopultakin paranemaan. Kesän huippuhetkiä sekin; vaikka Rexin tekemiset aktiivisesti harrastavana koirana usein nousevatkin paljon esiin, ei Suzy ole meille yhtään sen vähemmän tärkeä.

Pitkästä aikaa ilman kauluria!

Kesäkuussa osallistuin myös kouluratsastuskurssille, jonka jouduin jättämään kesken sairastuttuani ja jouduttuani sangen ikimuistoisesti tiputukseen koko juhannuksen ajaksi ja ylikin. Varsinainen A-luokan juhannus siis, josta toipumiseen fyysisesti meni paljon aikaa.

Heinäkuu
Heinäkuun lomailin työni puolesta ja tein kaikkea mukavaa harrastusten merkeissä; jäljestämässä hyvässä seurassa tuli käytyä paitsi Joensuun pelloilla ja maastoissa, myös Leppävirralla missä meidät otettiin todella ystävällisesti vastaan. Näyttelyrintamalla osallistuimme Hyvinkään ja Mikkelin näyttelyihin, ei mainittavaa menestystä niistä. Kesä oli harvinaisen kylmä joten mökkeilemään päästiin harmillisen vähän.

Jossain vaiheessa lämmintäkin?

Elokuu
Elokuussa osallistuimme paikallisiin elo-Karelia näyttelyihin. Italialaiselta tuomarilta Rex sai toisen CACIBinsa ja valittiin myös rotunsa VSP:ksi. Osallistuimme näyttelyyn myös toisena päivänä, ilman merkittävää menetystä. Pyörähdimme kera Leenan myös ison kehän kasvattajaryhmässä, kahden nopeasti briiffatun avustajan kanssa. Esitys ei näyttänyt videolta katsottuna ihan toivottomalta, vaikka ainakin allekirjoittaneen koira hieman ahtaassa tilassa lämpeni :)
SBY Klubsieger näyttely niinikään järjestettiin elokuussa; tällä kertaa Jyväskylän seudulla. Saksalainen tuomari antoi erinomaisen arvostelun, mutta taisi pitää koiraani hieman turhan pitkäkinttuisena rotunsa edustajana. Sen sijaan Rexin äiti sai tuomarin lähes polvilleen ihastuksesta, hienoa Essi!
Käytiin myös vilkaisemassa seuraavana päivänä järjestettyä boksereiden ZTP-testiä.

Syyskuu
Syyskuussa osallistuin paikallisen palveluskoirayhdistyksen kilpailuihin talkoiden merkeissä, zombieryhmässä pyörien. Suoritusten seuraaminen mahtavassa syyssäässä oli kerrassaan antoisaa ja herätti runsaasti ajatuksia siitä miten itse haluaisin kilpailuissa suorittaa sitten kun sen aika koittaa. Treenattiin tottiksia todella runsaasti ja saatiin runsaasti apua korvaamattomilta treenikavereiltamme.

Irlannissa matkailleelle isännälle otettu synttärikuva...

... ja pusu

Lokakuu
Lokakuu oli koirarintamalla sangen tapahtumarikas. Osallistuimme ESR järjestämälle leirille Lapualla Wanha Karhumäki nimisessä paikassa. Saavuimme paikalle perjantai-iltana melkoisen reipasotteisessa syysmyrskyssä jonka jälkeen pääsin ensimmäiseksi kuulemaan muiden leiriläisten minulle esittämän onnittelulaulun syntymäpäiväni kunniaksi. Olin mykistynyt! Lauantai-päivä vietettiin melko tiukasti treenaten ja sunnuntaina sitten koitti BH-kokeen vuoro, johon siis Rexin kanssa osallistuimme. Koe meni kuten sen pitikin mennä, eli hyväksytysti, ja tuloksena Rex saa kantaa kirjainyhdistelmää BH nimensä yhteydessä.
Osallistuin myös talkoolaisena paikallisen PK-yhdistyksen BH-kokeeseen, joka herätti runsaasti ajatuksia. Niistä voi lukea lisää tästä blogista lokakuun kohdalta.
Lokakuussa osallistuin myös ratsastusvalmennukseen, joka ei mennyt niinsanotusti ihan putkeen. Ensimmäisiä kertoja elämässäni olen tänä syksynä huomannut harkitsevani harrastuksen lopettamista, kun se ei nykymuodossaan tunnu oikein antavan tarpeeksi. Vaan eipä siitä luopuminen taida onnistua kuitenkaan... Samalla tiellä siis edelleen ja hyvä niin :)

Marraskuu
Marraskuussa Suzyn pitkään todella hyvänä ollut selkä alkoi aavistuksenomaisesti oireilemaan ja päädyin viemään koiraneitosen akupunktioon. Siitä oli todella apua, on hienoa kun koirillekin on nykyään vaihtoehtoja pelkkien kipulääkkeiden sijaan. Ostin myös Back on Track takit molemmille koirilleni, mitkä on todettu erittäin hyviksi hankinnoiksi.


Joulukuu
Ja niin ollaankin jo edetty joulukuuhun, joka koiramaisten tapahtumien osalta huipentui Helsinki KV näyttelyihin itsenäisyyspäivän viikonloppuna. Rex kruunasi 2-vuotiskautensa PU3-sijoitukseen ja CACIBiin.
 
Kun katselen vuotta taaksepäin, voin todeta että henkilökohtaisella tasolla tämä on ollut raskas ja surullinen vuosi, mihin koirat ovat tuoneet ilon ja valon pilkahduksia. Kuten myös ne ihanat ystävät jotka harrastuksen kanssani jakavat! Luojalle kiitos näistä nelijalkaisista, ilman niitä elämä voisi olla melko ankeaa. Kaikki tavoitteet mitä tälle vuodelle uskalsin asettaa on saavutettu ja hetki huilataan ennenkuin aletaan miettimään ensi vuotta. Tulkoon siitä onnellinen ja antoisa meille kaikille!

7.12.2015

Voittaja näyttelyt 2015

Näin sitä ollaan edetty jo joulukuuhun asti ja heti ensimmäisenä viikonloppuna ohjelmistossa oli vuoden viimeiset näyttelyt, eli Helsinki KV x 2.

Matkaan lähdettiin perjantaina, jota varten olin säästänyt yhden lomapäivän. Majoituimme tällä kertaa Vantaalla paikassa nimeltään Hämeenkylän kartano, jota voin lämpimästi suositella koiraihmisille. Huoneemme sijaitsi Niittysiipi nimisessä rakennuksessa ja siitä oli suora käynti takapihan nurmialueelle. Jos sää olisi suosinut olisimme todella nauttineet paikasta, mutta ikävä kyllä koko viikonlopun raivonnut myrsky asetti omat rajoitteensa ulkoilulle.

Suzy oli mukana reissussa ja valitettavasti sairastui, ressukka. Perjantaina havaitsimme että jostain tulee pieniä tippoja pissaa ja varsin nopeasti vika oli paikannettavissa neitikoiraan. Lauantaihin mennessä vaiva sai melkoiset mittasuhteet ja niinhän siinä kävi että sunnuntai-aamua aloiteltiin Univetin päivystyksessä Tammistossa. Pissatulehdus nyt ainakin ja siihen lääkkeet - katsotaan tokeneeko sillä vai tarvitaanko lisätutkimuksia. Pissanäytteen (itse otetun) ja koiran päällisin puolin tutkiminen maksoi Vantaalla sunnuntailisineen yli 300 euroa, joten jälleen kerran totesin että vakuutuksen ottaminen koiralle saattaa sopivassa tilanteessa maksaa itseään aika nopeasti takaisin. Toki rahasta viis kun koira vain on kunnossa.

No, niihin näyttelyihin. Lauantaina meillä piti olla Irlantilaistuomari, jota innolla odottelimme. Valitettavasti tuomari joutui perumaan tulonsa aivan viime hetkillä, ja arvostelun suoritti kotimainen Kirsi Tevalin. Muutos ei suoranaisesti ollut meille huono, mutta valitettavasti Messukeskuksessa vallinneet olosuhteet eivät suosineet suurikokoista ja pitkällä askeleella liikkuvaa koiraani. Kehään levitetty sininen matto luisti todella pahasti koirani jalkojen alla. Jotenkin hieman hassua kun juuri hetkeä aikaisemmin mm. koirani leveää ja voimakasta takareittä kehunut tuomari tyytyy toteamaan että lyhyt taka-askel ja voimaton liike - vaikka oli melko selkeästi havaittavissa mistä kyseinen seikka johtui. Rex parka yritti kaikin voimin päästä eteenpäin; sen mahanalus suorastaan vilisi jalkoja niiden sutiessa pitämättömällä alustalla. On aina helppo todeta että olosuhteet ovat kaikille osallistujille samat, mutta eihän se näin ole kun koirat ovat eri kokoisia, jopa saman rotuiset koirat. ERI saatiin kuitenkin arvosteluksi ja siihen oli tällä kertaa tyytyminen. Kyseinen tuomari ehkä arvosti hieman pidempiä kuono-osia kuin mitä omalla koirallani on, joten ehkäpä vain toteamme että ei ollut Rexin päivä tällä kertaa. Tapahtuma itsessään oli kuitenkin mitä ihanin kuten näyttelypäivät aina - samanhenkisessä seurassa kuulumisia vaihtaen.

Sunnuntaina matkaan varustauduttiin kenties hieman edellispäivästä viisastuneina ja pakattiin pullollinen perinteistä Coca Colaa mukaan. Ennen kehään menoa koiran jalat kostutettiin em. tuotteella ja kappas vaan kun liikkeisiin saatiin melko huomattava ero edellispäivään verraten. Rex voitti sangen kovassa seurassa luokkansa ja piti pintansa myös PU-kehässä mistä saatiin lopulliseksi sijoitukseksi PU3. Rex sai myös va-cacibin joka kirkastuu oikeaksi, koska sen saanut voittaja-iskä alias Caesar ei sitä inttinä voi enää ottaa vastaan. Have a Coke and smile! :)

Tyytyväinen? Kyllä! Tokihan Messariin lähdetään aina tittelistä haaveillen, mutta en voisi onnellisempi olla kun sen sai Rexin upea isä joka sen todellakin ansaitsee. Koirien taso on tänä päivänä kova ja kun vain yksi niistä voi voittaa, myös kilpailu on kovaa. Jos voittoa ei omalleen saa, niin mikä tahansa PU/PN-sija Messarista on upea suoritus josta ei voi olla mitään muuta kuin superonnellinen. Rex on vielä nuori, se ehtii tavoittelemaan kaikkea mahdollista vielä moneen kertaan. Tällä sijoituksellamme saimme mukavasti täytettä saaliiseemme Vuoden Bokseri kilpailua varten. Voittoa ei ko. kisassa saada eikä sitä olla tosissaan tavoiteltukaan, mutta jonkinlainen sijoitus lienee luvassa. Lopullinen tulos selviää sitten ensi vuoden puolella. Kaikki kunnia Kasvattajallemme, joka tekee hienoa työtä rodun eteen!

Kotimatkalle päästiin tyytyväisinä ja vieläpä sangen hyvissä ajoin. Matka taittui mukavasti kauheasta säästä huolimatta; Kouvolassa pysähdyimme syömään jouluruokaa - ensimmäistä kertaa tänä vuonna. Kivaa oli olla reissussa, mutta vähintäänkin yhtä kivaa oli palata kotiin! Seuraavia reissuja jo odotellen!