9.11.2013

I'm back!

Hetkeksi suunniteltu blogitauko hurahti 5 kuukauden pituiseksi. Tässä ajassa bloggaamista ehti jo tulla hieman ikävä, joten yritän taas jatkaa kirjoittelemista tänne. En ole vielä päättänyt missä määrin julkinen blogi jatkossa tulee olemaan, mutta toimii ainakin itselleni päiväkirjan tapaisena ja myöhemmin muistona.

Kesä meni nopeasti, kuten se aina valitettavasti tekee. Tätä kirjoittaessani eletään sitä aikaa jolloin syksykin alkaa olemaan historiaa ja talvi tulee. Toistaiseksi on ollut vielä melko lämmintä, eikä maahan satanut lumikaan siellä pysynyt. Melkoisen pimeää ja kosteahkoa tämä vuodenaika, ei kannusta mihinkään suurtekoihin ainakaan.

Mutta jos niihin tärkeimpiin sitten, eli koiriin. Rexistä on kesän aikana kasvanut nuori mies, melko komea sellainen vaikka nyt itse sanonkin. Herra on viettänyt kasvavan koiran ensimmäistä kesää jäljen ajamista opetellen. Toistaiseksi olemme keskittyneet peltojälkeen, sillä riippumatta siitä mitä koiran kanssa tulevaisuudessa on tarkoitus tehdä, se oppii pellolla jäljestämään tarkemmin kuin se oppisi metsässä. Kun mietin aikaa taaksepäin, niin täytyy sanoa että olen sangen tyytyväinen pojan kehitykseen ja siihen pohjatyöhön minkä saimme kesän aikana tehdyksi. Kausi huipentui jälkileiriin, jossa meitä kouluttuamassa oli Saila Kytömäki - lyhyesti kerrottuna aivan täydellinen viikonloppu.
Jäljen ohella poika opiskelee tottelevaisuuden alkeita ja on jo päässyt käväisemään ensimmäisessä näyttelyssäänkin.

Lahti KV, sisko ja sen veli palkinnoilla. Kuva Janne Enroos

Sitten Suzyn kuulumisia hieman. Suzyn selkävaivat äityivät kesän aikana niin pahoiksi että päädyimme kuvaamaan selän uudelleen, sekä samalla koko koiran ns. päästä varpaisiin. Selkäkuvat kertoivat karua tarinaansa siitä miten perinnöllinen sairaus on koirani luustossa mellastanut ja oikeastaan samalla sekunnilla kun kuvat näin oli hyvin selvää että ainakin koiran PK-ura loppuu siihen hetkeen. Akuuttivaiheen mentyä ohi olemme todenneet että koira pystyy elämään melko normaalia kotikoiran elämää. Harrastukset ovat tällä erää jäissä Suzyn lääkityksen vuoksi; silloin tällöin käymme jotakin tekemässä koiran mielenvirkeyden sekä toki myös tottelevaisuuden ylläpitämisen vuoksi. Suzy on ihan pirteä ja oma iloinen itsensä ja sen mamma on onnellinen kun saa pitää koiransa. Molemmat koiransa, joista on iloa paitsi omistajalleen myös toisilleen.

Suzy rentoutuu mökkisaunan kuistilla

Välillä tarkkaillaan tiluksia

Tätä kirjoittaessani isänpäivä on jo lähellä - meidän perheessä sitä juhlitaan perinteisesti jo lauantaina eli tänään. Pitänee siis lähteä valmistautumaan isän juhlimiseen. Seuraavaan blogipäivitykseen ei toivottavasti mene 5 kuukautta aikaa :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti