22.6.2015

Ajatuksia valokuvaamisesta

Kesä on erilaisten tapahtumien kulta-aikaa. Koira- ja hevosihmisten tie käy usein kohti näyttelyitä, kokeita tai kilpailuja - tapahtumia jotka lajiin hurahtaneiden ohella vetävät puoleensa myös yleisöä. Osa tulee paikalle kameran kanssa, kuvaamaan joko tuttavansa tärkeitä hetkiä tai ahkerimmat jopa koko tapahtumaa.

Julkisilla paikoilla ja julkisissa tapahtumissa kuvaaminen on sallittua. Usein kuvaajalla on kallis kamera, jonka käytön opetteluun on voinut mennä monta hikistä hetkeä. Kuvien läpikäyntiin ja käsittelyyn menee myös oma aikansa. Pikku hiljaa ollaankin menty siihen että kuvaajat ovat keksineet haluta hieman vaivan palkkaa harrastamisestaan - eli kuvia voi lunastaa itselleen nimellistä summaa vastaan. Tähän asti kaikki ok - mikä voisikaan olla mukavampaa kuin saada muistoksi edustavia kuvia lemmikistään ja niistä yhteisistä onnistumisen hetkistä. Hyvästä kuvasta maksaakin ihan mielellään.

Katselin hiljattain netistä kuvakansiota, jonka omistaja muistuttaa tekijänoikeuksista ja siitä ettei toisten kuvia saa kopioida luvatta. Totta, ei saakaan. Kuvaajalla on oikeuksia, mutta toisinaan pistää miettimään onko kuvattavallakin sellaisia?

Tarkoituksellista tai ei - halusikohan kuvan nettiin?

Nykyään kun eletään sosiaalisen median aikaa, on hyvin tavallista että kuvaaja lataa kuvansa Facebookiin tai muulle julkiselle foorumille.  Sieltähän niitä on kaikkien kätevä katsella ja halutessaan lunastaa - eikös vaan? Nyt vain on niin että kuvaaja ei ehkä mieti asiaa ihan loppuun saakka. Lataamalla kuvan julkisena internettiin voit olla melko varma että se on ja pysyy siellä. Ja tässä kohtaa tullaankin niihin kuvattavana olleen oikeuksiin - oliko varmaa että hän halusi itsestään tai lapsestaan tunnistettavan kuvan nettiin? Tuliko kuvaaja edes kysyneeksi asiaa? "Voinhan minä sen sieltä poistaa jos se niin häiritsee" toteaa suivaantunut kuvaaja, ajatellen että ei näille saamari soikoon mikään kelpaa. Mutta totuus on että välttämättä et enää voi, kun kerran teit päätöksen ladata kuvan internettiin.

Kuvattavalla on varmasti tämä kotona kehystettynä

Suurin osa meistä ilahtuu kun saa edustavia kuvia koiristaan tai hevosistaan. Ei haittaa jos siellä taustalla myhäilee tyytyväinen omistaja/ohjaaja joka kuvassa on jotenkinpäin ihmiseksi tunnistettavissa. Tarkka lähikuva jossa kyseinen tyyppi näyttää lähinnä petolinnun perseeltä, tahi on muuten vähemmän mairittelevassa tilanteessa, ei välttämättä sen sijaan ilahduta laisinkaan. Esimerkiksi esteratsastuskilpailuista näkee usein kuvia jossa ratsastajan - usein nuoren tytön - takalisto pyllistää näyttävästi keskellä kuvaa; kuuluu toki lajin luonteeseen ja hevostahan kaikki katsoo - paitsi että voitko olla varma että asianlaita on näin? Miten ikinä voit tietää kuka, missä ja millä ajatuksilla kuvia katsoo? Ihan kaikesta ei halua kuvaa muistoksi edes itselleen - ethän maksaisi valokuvaajallekaan kuvasta joka omasta mielestäsi on epäonnistunut - puhumattakaan että haluaisi sen nettiin kaikkien katseltavaksi. Voisikohan kuvaajalla siis kaikkien oikeuksiensa ohella olla jonkinlaista vastuutakin? Vaikka kuinka kutkuttaisi laittaa se kaikkein naurettavin otos nettiin todisteena omasta tilannetajustaan, niin voisiko joskus käyttää pientä seulaa sen suhteen mitä julkaisee? Tai vaikkapa ihan senkin suhteen mitä ja mistä kuvakulmasta kuvaa?

5 kommenttia:

  1. Hyviä pointteja! Kuvaa voi tosiaan katsella monella eri silmällä ja kohteliaisuus on hyvä kuljettaa kameran rinnalla mukana.

    Itse kuvaan siksi, että haluan tallentaa eri tilanteita joko kauneuden tai toiminnan takia ja mitä hankalammat olosuhteet, sen enemmän harrastuksesta oppii. Tuotokset joko laitan näytille tai en.

    Mutta se harmittaa, miten näin digiaikana kuvaamisen ja jakamisen helppouden takia itse kuvan arvostus on kokenut inflaation. Jos minua pyydetään ottamaan kuvia ja mikäli kehtaan kysyä pientä vaivanpalkkaa korvaukseksi, ollaan äimänkäkenä ja suorastaan loukkaantuneita, että "miksi, eihän se kuvaaminen mitään maksa".
    Kyllä maksaa. Oma arsenaalini = runko, objektiivit, suodattimet, salama, reppu, jalusta, kuvankäsittelyohjelma ym. ym. ovat pikkuhiljaa tehneet useamman tuhannen euron loven kukkaroon. Kuvien lataaminen koneelle ja niiden käsittely vie aikaa ja vaikka se onkin mukavaa hommaa, sitä aikaa voisi kunnioittaa.
    Valtaosa ihmisistä ei kunnioita mitään noista seikoista, joten kiitos maksaville asiakkailleni, jotka ovat positiivisia poikkeuksia tässä valituksessa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinun kuvat onkin poikkeuksetta todella hyviä! Ja tottakai kamera kaikkine laitteineen maksaa, eikä se kuvaajan aikakaan ilmaista ole. Puhumattakaan taidosta, joka joillakin ihmisillä vain on, taito katsoa maailmaa kameran läpi niin kovin kauniisti. Itse olen maksanut joistakin koirieni kuvista mukisematta pyydetyn summan, samoin esimerkiksi tämän blogin banneri on sellainen mistä maksoin. Kun ei omat taidot riitä, niin silloin sitä voi hyvällä omallatunnolla pyytää osaavamman apua, ja onnistuneesta lopputuloksesta maksaa mielellään!

      Poista
    2. Tuota banneria minä ihastelinkin, että hienosti toteutettu! (Voisin pientä korvausta vastaan ottaa asianomaiselta kuvankäsittelyoppia...)

      Poista
  2. Tuo on kyllä niin totta! Joskus harmittaa ihan todella kuvattavan puolesta, miksi ihmeessä joku otos on laitettu nettiin. Sukupostiinkin ladataan hevosista ihan älyttömiä kuvia eikä niitä edes omistaja saa halutessaan pois, kun ylläpito ei halua olla yhteistyökykyinen tai suodattaa törkyä pois, tärkeintä, kun on saada se kuva siitä hevosesta sille "tietokannalle". Joskus todella täytyy miettiä, eikö kuvaaja katso otoksiaan, ja mieti, mitä jos itse olisi kuvassa. Laittaisiko sen julki? No, onneksi on hyviäkin kuvaajia, joille maksaa mielellään otoksista. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitäisin ainakin itse asiallisena kysyä hevosen omistajalta voiko kuvia laittaa Sukupostiin. Jos hevosta haluaa esim. myydä, niin kivahan se olisi jos ei kuvissa näyttäisi laaman ja muulin risteytykseltä :D

      Poista