Uuteen vuoteen

Vuosi on taas kuin huomaamatta vaihtunut. Vuodenvaihdetta itsessään juhlittiin ystävämme 50-vuotispäivillä; todella onnistuneet juhlat hyvässä seurassa, hyvää ruokaa ja juomaa nauttien. Koirat eivät tälläkään kertaa pelänneet raketteja, seikka mistä jaksan iloita aina vuoden vaihtuessa. Toivotamme vuoden 2016 tervetulleeksi, samalla kun toivomme sen olevan hieman edellisvuotta helpompi.

Arkeen on sittemmin palattu ja - kuten usein tammikuussa - mahtavan pakkasjakson saattelemana. Kun mittarin lukemat painuvat -30 asteeseen tai lähelle sitä, jäävät ulkona tapahtuvat aktiviteetit sangen vähäisiksi. Aika menee lähinnä taloa lämmittäessä, sekä tuumaillessa miten saisi koirille järjestettyä sen verran liikuntaa etteivät vallan villiintyisi. Autollakaan ei mielellään ajele, ellei ole suunnilleen pakko (lue töihin ja takaisin). Elämä on siis pakkasten aikaan aikamoista hiljaiseloa, vähän niinkuin eskimot igluissaan.

Joku tahtoisi ulos pakkasellakin...

...joku taas ei niinkään

Lauantaina saimme hetkellisen helpotuksen säähän. Talven tehdessä tuloaan -16 astetta tuntuu pirullisen kylmältä, vaan eipä tunnu enää sitten kun ollaan viikkosotalla kärvistelty huomattavasti kylmemmissä lukemissa. Päivä aloitettiin kunnon lenkeillä ilahtuneiden koirien kera. Itselle fleecekerrasto, villapaita, toppahousut, toppatakki, kypärämyssy ja villapipo, jalkoihin kuomat kera villasukkien sekä käsiin vuohennahkaiset karvarukkaset. Unohtamatta pakkasvoiteita jo kertaalleen paleltuneeseen naamaan. Koirille back on track-takit sekä niiden päälle toppatakit ja ei kun menoksi. Olipa ihanaa ja koiratkin nauttivat toden teolla.

Pakkasilla nautittiin lelusta...

... tietenkin siitä yhdestä ja ainoasta :)

Iltaa jatkettiin kulttuuripläjäyksen merkeissä, eli käväsimme teatterissa katsomassa Metsäjätti nimisen esityksen. Tälläydyin mekkoon ja saappaisiin - kelin kiristyessä ja Joensuun Kaupunginteatterin lämmityksen tietäen toki taas paksummat sukkahousut ja villasukat saappaiden alle, kuinkas muutenkaan... Esitys ei mielestäni ollut mitenkään tajunnan räjäyttävä, mutta kyllä sen katsoi ja 2.5 tuntia sujui sen merkeissä sangen sutjakkaasti. Pisteet miehelleni joka jaksaa järjestää tilaisuuksia päästä hieman tuulettumaan :)

Maanantai-aamua aloitettiin taas -27 asteen pakkasessa, joka sittemmin on onneksi alkanut hieman lauhtumaan. 5-10 pakkas-astetta olisi mielestäni vielä siedettävää, mutta tyydytään toki ennusteiden mukaisiin 15-20 asteeseenkin, kun ei muuta voi. Yritetään kestää ja pysyä toimintakykyisinä, pitää Rexiä näyttely&treenikunnossa & Suzya muuten vain kunnossa ja ODOTELLAAN KESÄÄ.