Näyttelykauden avaus

Loputtomalta tuntunut talvi alkaa taipumaan kevääksi ja näyttelykausi saatiinkin avattua pääsiäislauantaina Imatralla. Molemmat pojat lähti mukaan, Suzy jäi kotiin isännän kanssa.

Heräsin aamulla ennen kellon soittoa, mikä ansaitsee erityishuomion sillä kellohan oli soimassa suorastaan epäinhimillisen aikaisin. Nero heräsi heti kun minäkin, mutta Rexin ylös saaminen hieman kesti. Vaikeaahan se voi olla koirallekin ymmärtää miksi pitää keskellä yötä minnekään lähteä... Matkaan päästiin aamutoimien jälkeen hieman ennen 5.30 ja eipä siinä sitten muuta kuin auton keula kohti Imatraa.

Perillä määränpäässä oltiin ennen 8 kuten pitikin - halusin jättää reilusti aikaa nuoren koiran ensimmäisen näyttelykokemuksen (lue kaaos meluisassa sisähallissa) vuoksi. Sain autolle paikan suht läheltä hallia, mutta koska tie halliin oli epätasainen hiekka/multapolku niin jouduin tekemään siirtymiset kolmessa erässä. Ensin tavarat ja sitten koirat erikseen. Sivuhuomautuksena todettakoon että vaikka urokseni kulkevat lenkillä yhdessä kutakuinkin päivittäin, niin ihan tuollaiseen yleisötapahtumaan en sentään hirviä porukassa lähteä. Kätevästi sain koirat ulkoilutettua siirron aikana, eli sikäli ihan hyväkin juttu. Jäin kyllä vakavasti harkitsemaan isompien pyörien ostoa näyttelykärryyn, helpottaisivat kovasti tavarain rahtaamista.

On suunnaton etu viedä nuorta koiraa yhdessä kokeneen aikuisen kanssa, eikä vähiten niin lehmänhermoisen kuin Rex on. Nero katsoo "isoveikastaan" mallia ja kun isoveikka ei ota pulttia mistään, niin ei yleensä ota pikkuveikkakaan. Kyllähän se suuri halli kaikkine efekteineen hieman ihmetytti, sehän kuuluu asiaan. Mutta loppujen lopuksi kaikesta selvittiin aika mallikkaasti. Koirien omistajakaan ei pyörtynyt, ainoastaan kellahti kumoon törmättyään kehäaitaan.... No siitä ei ehkä sen enempää!

Kehä alkoi pyörimään klo 9 ja heti pentuluokan jälkeen olivat juniori-urokset vuorossa. Nero esiintyi upeasti edukseen yhdessä muiden poikien kanssa ja toiveet ehtivätkin jo nousta aika korkealle. Yksilöesiintymisessä poika meni myös kivasti, ainoastaan ei jaksanut ihan loppuun asti tsempata täysillä keskittyen, mikä on tuon ikäiselle ihan normaalia. ERInomainen kuitenkin laadusta mukavalla arvostelulla ja kilpailuluokassa sitten sijoitus toiseksi kehityksessään pidemmällä olevan velipuolensa jälkeen. Olen ihan tyytyväinen pojan suoritukseen, enempää en oikeastaan osannut tässä vaiheessa toivoakaan. ERI on junnu-urokselle todellakin kelpo saavutus! Olen tietysti hieman jäävi sanomaan, mutta nyt muidenkin mielipiteitä kuulleena rohkenen pitää poikaa sangen lupaavana tapauksena ja odotan innolla tulevaisuutta sen kanssa. Jätkä saa kaiken ajan minkä tarvitsee, nyt kerätään kokemusta ja rakennetaan vahvaa & tasapainoista urosta tulevaisuutta varten. Nuoren miehen käytöksestä mainittakoon että se oli sangen hyvää koko koitoksen ajan, ainoastaan velipuolelle olisi tehnyt mieli antaa vähän kuonoon mutta sellaistahan se on - suku on pahin :D

Nero 10 kk

Heti junioreiden jälkeen olikin jo kiire viedä Rex kehään, hän pyörähteli itselleen ERInomaisen, luokkavoiton ja SA:n. Todellakin ansaitusti ja ehkä hieman odotetustikin. Paras uros luokassa tuomari mietti pitkään toisen ja kolmannen välillä, mutta päätyi lopulta sijoittamaan Rexin kolmanneksi ja kilpakumppani Calvinin toiseksi. Tuomarin linja oli mielestäni selkeä ja arvostelut kertoivat rotumääritelmän tuntemisesta. Kehän päätyttyä selvisi että tuomari olikin itse asiassa kasvattajatuomari, mikä tietää Rexille ihan hyviä aloituspisteitä vuoden bokseri kilpailuun. Sijoituksellaan hän tienasi vara-cacibin, mikä ylpeästi toimitettiin minulle kehän jälkeen tuttuun tyyliin "tässä on saalis, missä minun lihapullani on". Sai poika toki lihapullansa, useammankin kuin yhden. Oli mukavaa nähdä miten innoissaan poika oli kehään pääsemisestä, hän nauttii paitsi kehän jälkeisistä palkinnoista myös todellakin esiintymisestä. Luulen että Rex on melko varma siitä että yleisö on lippunsa maksanut vain hänet nähdäkseen, siltä se meno ainakin usein näyttää :)

Suurin ja kaunein <3

Perässä tulijoiden aatelia :)

Oli mukava päivä; aina yhtä kivaa nähdä tuttuja ja viettää aikaa samanhenkisessä seurassa. Näyttelyn jälkeen sama rumba toiseen suuntaan koirien &  tavaroiden kanssa ja lopuksi otimme vielä kasvattajan & Neron siskon omistajan kanssa kuvia pojista. Kaikki tämän postauksen kuvat nappasi Senni Enroos - kiitokset upeasta työstä!

Hurmaava Nero