Se olisi sitten toukokuu jo. Vappu sujui meidän perheessä perinteisesti ystäviemme luona kyläillen; 10 koiran ja 3 lapsen menoa seuratessa tuntui kevät alkavan vähintäänkin vauhdikkaasti.
Toisin kuitenkin kävi. Ensin allekirjoittanut sairastui flunssaan, jonka vuoksi kaikki loppuviikon suunnitelmat menivät ns. puihin, alkaen jälkikauden avauksesta päätyen näyttely- ja tottistreeneihin. Minun flunssani on jo parempi, mutta sitten sairastui Iita, valitettavasti erittäin vakavalla tavalla. Sangen raskaan viikonvaihteen jälkeen voimme kuitenkin helpottuneina todeta että olemme kaikki hengissä ja toivoa tulevaisuuden suhteen on. Iita on yllättänyt meidät vahvuudellaan.
Suzyn kanssa käytiin tänään vähän kentällä pyörähtämässä, oli melko tavalla sellainen kuin voi tauon jälkeen odottaa. En voi kehuskella että itsekään olisin ollut parhaimmillani. Ensi viikolla toivottavasti päästään taas palailemaan harrastusten pariin, ja sääkin lupailee ihan hyvää. Kesä tulee kaikesta huolimatta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti