Niin se vain tämä kesä etenee, ja surevanakin mennään eteenpäin. Tunneista tulee päiviä, päivistä tulee viikkoja ja kenties vielä joskus aika kultaa muistot hieman vähemmän haikeiksi.
Suzyn kanssa ollaan yritetty palata normaalirytmiin. Palasimme harrastusten pariin keskiviikkona, jolloin meillä oli näyttelytreenit. Suzyn piti vähän saada riehua (kuinkas muutenkaan) niin sitten tietysti tuli kuuma ja piti välillä käydä varjossa jäähyllä. Esiintymistä pitää nyt harjoitella paljon, joten kaikki kynnelle kykenevät talkoisiin :)
Torstaina sitten, lopultakin, jälkikauden avaus. Ajelin Jaamankankaalle hivenen skeptisissä tunnelmissa, tietäen että jäljen ajaminen ei tuota koiralleni ongelmia mutta mitenkäs se keppien ilmaiseminen... Ilmeisesti Suzy oli niin kyllästynyt treenitaukoonsa että kun liina napsahti kiinni valjaisiin niin silloin lähdettiin. Janalta jäljelle niin että hyvä kun ei ryske kuulunut, ja sitten menoksi. Kepit löytyivät yhtä lukuunottamatta, ja vaikka ilmaisu nyt ehkä olikin hieman mielenkiintoinen, niin ainakin ilmaisi eikä jäänyt epäselväksi allekirjoittaneelle missä se keppi on. Vahvistellaan nyt kesän aikana tuota toivottavasti korvien väliin jäänyttä ilmaisutapaa ja katsotaan miten se siitä kehittyy. Ja jos vielä joskus opetan jollekin toiselle nuorelle koiralle ilmaisua, niin takuulla se tehdään eri tavalla kuin tämän kanssa!
Perjantaina sitten tottistreenit, piti olla kisatreenit hallissa mutta kuinkas kävikään. No, auto hajosi - keskeltä autoa pohjasta iso palanen irti maata pitkin raahautuen. Soitin siinä sitten Eijalle että nytpä en taida päästä paikalle kun toinenkin automme oli menossa ja hyvä kun ei itkua siinä väännetty että nytpä ei päästä treenaamaan. Puhelun loppupuolella sitten mieleen juolahti että voisihan sitä ehkä treenata muuallakin, ja niin teimme tärskyt meidän kotikentälle minne Suzyn kanssa pääsimme kävellen. Ilmeisesti mukavuudenhalu meinaa jäädä päälle tällä iällä kun ei muka voi treenata jos ei hallivuorolla pääse halliin??? No, loppu hyvin kaikki hyvin, treeni sujui ihan hallittavasti mutta tietysti ne hienosäädöt taas jossakin aika kaukana... Harjoitellaan, harjoitellaan!
Eilen sitten kävin paikallista Suvi Karelia koiranäyttelyä seuraamassa; tuli katsottua mm. lapinkoiria, villakoiria (!), sekä labradoreja - kahta ensimmäistä osallistuvien tuttavien vuoksi ja viimeistä siksi kun rotu on kiva ja siskoni sitä harrastaa. Auto kun oli hajalla niin hurautin paikalle polkupyörällä muistamatta laittaa aurinkovoidetta ennen lähtöä ja seuraukset ovat tänä aamuna surkuhupaisat. Käsivarret on kuin liikaa paistetut grillimakkarat ja nenä on kuin takavuosien tähdellä, Nasse-sedällä. Näyttelyssä oli silti ihan kiva käydä, ostin Suzylle 2 uutta lelua joilla neito innoissaan koko illan leikki.
Tänään olisi tottista illalla, katsotaan pystyykö tämä ylipaistunut makkara ulkoilemaan.
Mukavaa aurinkoista päivää kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti