 |
| Näkymää mökin saunan patiolta |
Mökille! Kun sääennuste lupailee kesän helteisintä jaksoa, mikä voisi olla sen parempi ajatus kuin ottaa suunta kohti sitä paikkaa jossa tietää ihan varmasti saavansa olla rauhassa; paitsi kaikilta maailman murheilta, myös mitä suurimmassa määrin muilta ihmisiltä. Meidän mökki nimittäin sijaitsee saaressa eikä sinne pääse kuin veneellä.
Siispä tavarat kasaan, koirat autoon ja tölkillinen Batterya kitusiin, edessä vielä viimeinen voimainkoitos stressintäyteisen viikon päälle ennen huilia. Ensin autolla ajaen ja lopuksi viimeinen pätkä veneellä. Melkoista rahtautumista kaikkien pussien ja nytsyköiden kanssa mutta maksaa lopulta vaivan.
Koirille ei tarvitse kertoa mitä tarkoittaa mökki. Ne kyllä tietää ja viimeistään mökkirannassa molemmat huomaavat mistä on kysymys. Kohta pääsee vapaalle hauskan pitoon! Rexille veneessä tarvittavien pelastusliivien pukeminen on kuin tunkisi vastaan hangoittelevaa nakkia kuoreensa, Suzyn kanssa sujuu vähän helpommin, vaikka innoissaan on sekin. Veneessä kumpikin istuu ja odottaa joko ollaan perillä, jokojokojoko saa hypätä pois veneestä...
 |
| Ja sit mentiin! |
Viimeinkin perillä. Kun meidän mökillä paistaa aurinko, se paistaa koko päivän ja illan. Mikä voisi olla mukavampaa kuin viettää aikaansa patiolla auringonpaisteessa kylpien, välillä lämpimässä vedessä vilvoitellen. Vierellä virkistävä juoma ;) En ihan hetkeen muista koska olisi tullut uitua niin monta kertaa kuin tänä viikonloppuna. Sää oli todellakin helteinen.
 |
| Samassa paikassa on grilliherkkuja kerjätty ennenkin... |
Rexin lempipuuhaa mökillä on järvessä oleminen, sitä ei voi oikein muuten kuvailla kuin ryplääminen. Herra kahlailee, polskuttelee, pärskyttelee ja välillä käy uimassa ihan kunnon kierrokset. Tänä kesänä se on uinut vähemmmän kuin viime kesänä, mutta alkaa pikkuhiljaa päästä taas vauhtiin. Tämän viikonlopun suurin merkillepantava asia on että Suzykin innostui kahlailemaan ja teki sitä lopulta oma-alotteisesti vähän väliä. Niille jotka miettivät mitä ihmeellistä tuossa nyt on, kerrottakoon että tähän asti Suzy ei koskaan ole mennyt veteen vapaaehtoisesti. Sitä on toki vedessä viilennetty ja yritetty houkutella uimaan, tai edes kahlaamaan, mutta ei. Aiemmat veteen nostamiset ovat johtaneet lähinnä siihen että koira seisoo uikuttaen vedessä, eikä uskalla kävellä edes rantaan. Aivan ilmeisesti se olisi myöskin voinut kuolla janoon ilman hänelle erikseen täytettyä vesikuppia - saarimökillä. Joten ilmeisesti Rexin riemu oli tarttuvaa, mallioppiminen toimii ja helle viimeisteli homman - hyvä Suzy! Eihän siihen mennytkään kuin 6 vuotta :)
 |
| Välillä maataan varvikossa ja puss... HEI joku otti kuvan! |
Helteessä on myös varjopuolensa. Päivällä auringossa on ihanaa, yöllä helteen lämmittämässä mökissä ei niinkään. Läähättäviä koiria ja tuskaantunutta isäntäväkeä - tästähän seuraa uimareissuja keskellä yötä ja muita epätoivoisia yrityksiä saada itseään edes hieman viilennettyä. Kai se on niin että kaikissa asioissa on myös varjopuolensa? Emme valita kuitenkaan, viikonloppu oli ihana ja paluussa sivistyksen pariinkin taas puolensa. Ainakin seuraavaan mökkireissuun saakka!
 |
| Lopultakin viileä vuode... |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti