Suzylla on ollut selkänsä kanssa pitkä hyvä jakso. Viime aikoina huomioni on kuitenkin kiinnittynyt ajoittaiseen jäykkyyteen koiran liikkeissä ja kun Suzy ilmoitti ettei autoon hyppääminen oikein tunnu hyvältä ajatukselta ja sänkyynkin saisi joku nostaa, oli asia sillä selvä. Akupunktioon siis.
Olemme melko onnekkaita, sillä paitsi että kotikaupungissamme on akupunktioon perehtynyt eläinlääkäri, hän myös asuu lähellä meitä ja ottaa vastaan myös kotonaan. Kodinomainen tila on koiralle vähemmän stressaava, eikä vastaanotolla tarvitse kohdata muita koiria ollenkaan. Suzy kyllä menee eläinlääkärin vastaanotollekin reippaasti, mutta vuoroaan odottamaan joutuessaan usein vähän hermostuu. Jos vaihtoehtoja on tarjolla, niin toki turhat stressit vältetään.
Vastaanotolla eläinlääkäri tutki Suzyn selkää painellen; rintarangan yläosassa vaikuttaisi olevan jotain aktiivista meneillään ja alaselässä lihasjumeja havaittavissa. Neuloja laitettiin tällä kertaa selkään ja takajalkoihin; joskus aiemmilla kerroilla on laitettu myös etujalkoihin ja päähän. Suzy ei reagoi neulojen laittoon eikä niiden paikoillaanoloon, neulat kyllä toisinaan saattaa hieman lennellä koiran saadessa ilonpuuskia eläinlääkärin jutellessa tai yrittäessä liikkua jonnekin. Kun neulat ovat paikallaan koira saa joko seisoa tai käydä makuulleen - Suzy tyylilleen uskollisena kokeili tietysti kaikki vaihtoehdot :) Ja toki odotellessa maisteltiin vähän lihapulliakin...
Spondyloosikoiran kanssa eläminen ei välttämättä näy arjessa mitenkään. Akuuttivaiheessa koira voi oireilla (ei aina oireile mitenkään), mutta yleensä kun luutumisprosessi loppuu, loppuu kipukin. Suzyn osalta asia ei ole ihan niin yksinkertainen, koska sillä muutokset ovat niin laaja-alaisia. Selkä alkaa olla jo luutunut, mutta edelleen siellä vaikuttaa olevan jonkinlaista aktiivisuutta, eli ilmeisesti muutoksia on tullut lisää ja ehkä tuleekin vielä. Hermot jotka ovat ottaneet osumaa tapahtumain tiimellyksessä, ovat sitä edelleen eikä asia muuksi muutu - tästä kertoo mm. toisessa takajalassa oleva kuopan tapainen. Onneksi tilanne on kuitenkin akuuttivaiheen jälkeen stabilisoitunut melko hyväksi ja koira voi elää normaalia elämää.
Hoidon jälkeen Suzy oli raukean oloinen - eipä ihme sillä lihasjumithan tällä hoidolla sulaa kutakuinkin kertalaakista - ja pääsi loppuillaksi kotiin lepäilemään. Lähdin itse ratsastamaan ja sieltä palatessani vastassa oli melko touhukas koiraneiti jolle saunan ylälauteelle kiipeäminen ei näyttänyt olevan minkäänlainen kynnyskysymys. Seuraillaan nyt vointia ja parin viikon päästä uudelleen käsittelyyn.
Tätä kirjoittaessani akupunktiosta on vuorokausi aikaa ja meillä on touhukkaan koiran sijasta melkoisen villi koira kotona :) Tuli ilmeisen tarpeeseen siis tämä hoito.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti