Kaksi väsynyttä, hyvin ulkoillutta koiraa nautiskelee uunin lämmöstä näin:
Mutta niitä kuulumisia. Eilen aloitimme viikonlopun vieton Veskun kaverin Markun 50-vuotis syntymäpäivillä. Sitä eletään nyt aikaa jolloin useampikin tuttava täyttää pyöreitä vuosia, ja eilen todettiinkin että tuleva vuosi onkin mitä suurimmassa määrin yhtä juhlaa. Kivaa! Eiliset juhlat olivat huippuhauskat; hyvässä seurassa hyvää ruokaa nautiskellen. Eikä tullut janokaan koko iltana :/ Kiitos Markulle ja Ritvalle mukavasta illasta!
Tänään sitten vapaapäivän viettoa, aina yhtä ihanaa. Ensin aamulla kaupungille vähän shoppailemaan. Kävin törsäämässä paikallisessa hevostarvikeliikkeessä saamani lahjakortin verran rahaa, ja kuinkas ollakaan vähän ylimääräistäkin lipsahti. Ostin itselleni ratsastustarvikkeita, ja kun siellä liikkeessä sattuu koiratarvikkeitakin olemaan niin pitihän niitä käydä hypistelemässä. Sorruin ostamaan Hurtta-sarjan hihnan, aivan ihanan pehmeää mustaa nahkaa. Kunnollinen, tukeva hihna jossa paljon säätömahdollisuuksia, ihan varmasti käyttöä meillä sille. Taisi sieltä joku koiran lelukin tarttua matkaan… Sitten kävin ostamassa Suzylle satsin NEUta paikallisesta Mustista ja Mirristä, tässä kohtaa nyt ainakaan ei mitään turhaa törsäämistä vaan tuiki tarpeellista hankintaa :) Kyseinen eväs passaa Suzylle tosi hyvin, syö puolet sitä ja puolet kuivamuonaa.
Kotiin sitten ja pakollisille lauantain päiväunille. Mennä hurahti hulppeat 3 tuntia nukkuessa, mutta eikös vapaapäivät olekin lepäämistä varten? Sitten koirien kimppuun.
Suzyn kanssa käytiin pitkä lenkki. Ensin puolikas kuntoreitti, sitten ihan nopeat tottikset matkan varrella olevalla hiekkakentällä, ja lopuksi vielä kierros mm. paikallisen maatilan ohi ulkona olevia hevosia ihaillen. Suzy on ihan paras lenkkikaveri, vaikka olisin kuinka väsynyt lähtövaiheessa niin yleensä palaan hyväntuulisena.
Sitten Iitan vuoro, samalle kuntoreitille siis. Puolikas reitti lämmittelymielessä ja sitten spurttitreeniä. Joku on joskus kysynyt mikä on koirani mahtavan lihaskunnon salaisuus, ja voin sen tässä nyt paljastaa – spurttitreenit. Siihen tarvitaan aukea tila missä mahdolliset muut kulkijat on helppo havaita hyvissä ajoin, keppi, sekä 1 kpl keppihulluja koiria. Pallokin sopii tarkoitukseen. Irrotetaan koira hihnasta, heitetään keppi ja ihaillaan vauhdikasta menoa. Heitellään välillä keppiä uudelleen, niin kauan kuin koira osoittaa halua juosta - Iitallehan ei siis keppiä tarvitse heitellä koko ajan kun se juoksee keppi suussaan hulluna, välillä sitä itse itselleen viskellen. Helppoa, ja koirasta ilmeisen hauskaa. Lopuksi vielä samoilua paikallisessa metsässä ja paluu kotiin. Koko porukka tyytyväisinä tässä vaiheessa.
Edessä enää paras, eli saunaa, kenties joku elokuva ja sen sellaista. Yleistä köllöttelyä, iloisina siitä että vielä huomenna saa nukkua aamulla pitkään jos nukuttaa. Ihanuutta!
On ne lauantait vaan hyviä olla olemassa! Mullakin oli mukava eilinen, kunhan saisi tekstiä aikaan.
VastaaPoista