Se olisi sitten jo torstai. Ulkona vallitsevat olosuhteet ovat oikein mukavat; lunta sen verran että maisema valaistuu kummasti ja lämpötila aavistuksen pakkasen puolella. Jos talvet olisivat aina tällaisia, niin mene tiedä tästä saattaisi alkaa suorastaan pitämään?
Suzylla alkaa taas olemaan vanha tuttu pilke silmäkulmassaan. Käveltiin tänään jo pissalenkkiä pidempi kierros ja mikäli koiralta olisi kysytty olisi lenkistä tullut vielä huomattavasti pidempi. Hän on omasta mielestään huippukunnossa, mutta otetaan nyt vielä rauhallisesti että vältettäisiin jälkitaudit. Siinähän se haaste piileekin, pitää tuo koira maan tasalla!
Iitan kanssa käytiin kunnon kierros, osittain ihan pimeässä metsässä samoillen. Monesti minulta on kysytty miten aikuisena kotia vaihtanut koira leimautuu uuteen omistajaansa ja ainakin Iitan osalta voin sanoa että alusta asti se on yrittänyt parhaansa. Kyllä vain, Iita pitää extra -hyvää huolta adoptio-mammastaan ja koen voivani kulkea sen kanssa sangen huoletta.
Viikonloppua odotellessa…
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti