Lähdimme matkaan torstaina 12. päivä ja, kuten suunnilleen aina täältä susirajalta lähdettäessä, ajomatkaa oli edessä rapsakat noin 500 km. Reippaan 6-tuntisen ajon jälkeen saavuimme perille majapaikkaamme Laajasaloon; isännän sukulainen ystävällisesti luovutti rivitalo-kolmionsa käyttöömme. Mahtavaa!
Perjantai aamu valkeni erittäin myrskyisenä, ulkona tuuli ihan pelottavan kovaa tällaiseksi sisämaan asukiksi tottuneena. Päästiin kuitenkin ajoissa Pasilaan ja näyttelypäivä pääsi onnellisesti alkamaan. Siihen se onni kyllä sillä kertaa jäikin, kotimainen naistuomari nimittäin oli kenties jopa tavallista tiukemmalla tuulella 13. päivän ja perjantain kunniaksi. Ilmoitti että koirani pitää vielä kehittyä ja lätkäisi sille arvosanaksi H:n. Samainen tuomari jakoi suvereenisti T.täkin, joten kai tässä pitäisi olla tyyyväinen mutta päällimmäisenä tunteena oli kyllä melkoinen pettymys. Kun koira on juuri täyttänyt sen 9 kk joka vaaditaan että se noin ylipäätään saa osallistua junioriluokkaan, ei itselle ole suurikaan yllätys että sen pitää kehittyä vielä. Ja kun mielestäni on vieläpä tulevaisuutta ajatellen hyvä asia että hän kehittyy hitaasti. Myönnän että koirani oli hyvinkin vauva siellä isojen poikien seassa, mutta nähdäkseni kuitenkin aika lupaava vauva. Mielestäni arvosanan H saavassa koirassa pitäisi olla jo jonkinlainen rotumääritelmän vastainen vika, kun omassa koirassa ei kyllä mitään sellaista vikaa ole mitä tarvitsisi edes yrittää peitellä. Mutta tätähän tämä näyttelytouhu on. Päivää kuitenkin piristi huomattavasti Rexin siskopuolen (samasta isästä) sijoittuminen: Helsinki Voittaja 2013! Paljon onnea Leena ja Stara, me ollaan ylpeitä teistä! Ja ehkä me tullaan vielä perästä :) Lisäksi Rexin kasvattajan koira pokkasi veteraani-voittajan tittelin jokaisena päivänä, kuten myös ROP-kasvattajan - ihan mahtavaa!
Lauantaina uutta matoa koukkuun ja olikin huomattavasti parempi päivä. 6 junioriluokan urosta, oma edelleen porukan nuorin ja vauvamaisin. Mutta sai kuitenkin ERI:n, poimittiin jatkoon ja sijoittui luokassaan 4. sijalle. Laitan arvostelun tähän, koska mielestäni se kuvaa melko hyvin koiraa tällä hetkellä:
"Good type, tall male, correct head, black mask and eyes, middle long neck, good back and chest, correct angulation, good movement". Kuulostaa ihan meidän pikkumieheltä! Päivän riemua lisäsi Rexin kasvattajan koirien menestys, mm. Playbox's Troublemaker pokkasi Pohjoismaiden Voittaja 2013 tittelin ja muutenkin päivä oli mahtava!
 |
| Eipä montaakaan kuvaa näyttelystä tullut, tässä jo sijoitettuna. |
Sunnuntaina sitten taas... noh jatkoimme kokemuksia sangen mielenkiintoisen tuomaroinnin merkeissä. Oma koirani sain EH:n ja sijoittui taas luokassaan 4. sijalle - olin hieman pettynyt laatu-arvostelusta mutta tunne ikäänkuin haihtui siinä päivän edetessä. Samaa tuomiota tuli jopa valioluokassassakin runsain määrin ja kun miettii miten upeita ja menestyneitä ne koirat noissa näyttelyissä hyvin yleisesti on, niin huhheijaa. Ja loppujen lopuksi, tuon tason näyttelystä EH 9 kk ikäiselle koiralle ei edes ole huono saavutus. Poika esiintyi vielä päivän päätteeksi ensimmäistä kertaa elämässään kasvattajaryhmässä, joten kokemusta tuli runsain määrin pikkumiehelle.
Nyt poika jää kotiin kasvamaan kevääseen asti, tässä vaiheessa on melko turhaa viedä sitä näyttelyihin sillä SA:n saaminen ei tässä kehitysvaiheessa tunnu realistiselta mahdollisuudelta. Jätkä on isokokoinen ja tarvitsee vielä massaa pärjätäkseen miesten maailmassa, joten annamme hänelle aikaa. Elokuussa järjestettävän Maailmannäyttelyn aikaan hän on lähes 18 kk vanha, eikä ainakaan iän puolesta enää anna tasoitusta muille. Ehkä me kokeillaan sitten uudestaan :)
Suzy oli luonnollisesti mukanamme reissussa ja hän on niin mainio tapaus. Päätimme että tyttösen oli parasta odotella näyttelyiden ajan majoituspaikassamme ja tämähän ei ollut Suzylle mikään ongelma. Ensimmäisenä päivänä se hieman katseli että "meinaatte jättää minut tänne vai" mutta sen jälkeen se kävi tyytyväisenä syömään luuta lähtiessämme ja odotteli iloisena palatessamme (oli nukkunut sohvalla). Se on arjessa kyllä niin mahdottoman mukava ja tasapainoinen koira, ei vedä mitään kilareita vieraasta ympäristöstäkään. Väliajat se leikitti Rexiä, tutustui Laajasalon merenrantaan emäntänsä kanssa lenkkeillen, sekä nautti muutenkin kaikesta.
Nyt keskitytään lähestyvään jouluun, allekirjoittanut törisee taas vaihteeksi keuhkoputkien tulehduksen kourissa mutta eiköhän tästä suoriuduta vielä juhlakuntoon, kiitokset vain antibioottien keksijälle. Joulun jälkeen on lupa alkaa odottamaan kevättä, mikä voisi olla ihanampaa? Odotellessa Hyvää Joulua kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti