 |
| Jouluinen valoseppele ikkunassa |
Se joulujuttu on taas käyty läpi, tai juhlittu kuten mamma sanoo. Tiesin että sitä on esissä kun vaatekomeroon alkoi ilmestymään värikkäitä ja rapisevia paketteja, pihalle tuotiin taas sellainen puu ja sitten - tärkeimpänä kaikista - se iso lihanpalanen tuli meille. Oikeastaan minun jouluni alkoikin siitä kun se ihana lihanköllykkä laitettiin uuniin. Sitten vain odottelemaan ja kyllä sitä saikin odotella.
Pikkutunneilla se hälytin sitten alkoi soimaan ja siitä osasin päätellä että juhlat voi alkaa. Ensin piti kuitenkin odotella että mamma herää ja saa iskänkin hereille - se kinkunpaisto kun on kuulemma hänen vastuualuettaan. Olin jo valmiina keittiössä kun iskä lopulta selviytyi sinne ja sitten me yhdessä otettiin se kinkku uunista. Iskältä roiskahti sitä ihanaa paistolientä aika tavalla ympäriinsä ja kilttinä tyttönä päätin vähän auttaa nuolemalla paikkoja siistiksi. Sitten me iskän kanssa maisteltiin sitä kinkkuakin ja se oli juuri niin hyvää kuin muistinkin. Jostain syystä ne haluaa että sen kinkun päällä on sellainen kuorrutus, joten me vietettiin sitten iskän kanssa yhteistä aikaa keittiössä sen valmistumista odotellen, samalla me tietenkin maisteltiin sitä kinkkua vielä vähän lisää. Hienoa tässä oli se että penska ei herännyt ja tullut kinuamaan osuuttaan - se kun on sellainen mammanpoika ja nousee ylös vasta kun mammakin nousee. Lopulta mekin mentiin vielä takaisin nukkumaan.
Aamulla minua janotti kovasti ja niin näytti iskääkin janottavan. Mamma selitti miten haitallista kinkku on kun se on niin kovin suolaista, samalla kun se söi sitä itsekin monta palaa. Ja penskallekin annettiin pienet maistiaiset. Se näytti saavan paljon vähemmän kuin minä, mikä on minusta oikein ja kohtuullista.
Sillä välin kun me vähän painittiin pihalla ne oli tuoneet sen puun sisälle. Tiedän että siihen ei saa koskea, mutta yrittäkääpä selittää asia tuolle kakaralle, eihän se mitään tajua. Se katsoa tillitti sitä ihmeissään, samalla kun sen päässä raksutti kaikenlaisia ideoita. Odotin vain että se pissaa sen puun päälle, mutta sitä se ei sentään tehnyt. Vaikka muuten nostaakin kinttuaan joka paikkaan. Kun mamma sai siihen kuuseen koristeet paikoilleen, niin sitten penska vasta innostuikin. Se luuli että ne on kaikki sille, leluiksi.
 |
| Se puu |
Illemmalla ne sitten lähtivät käymään jossain, me otettiin Rexin kanssa tirsat sillä aikaa. Kun ne tuli takaisin niin mamma kertoi miten sekä eläinten että ihmisten hautausmaalla oli ollut valtavasti kynttilöitä ja ne olivat näyttäneet hyvin kauniilta illan hämärtyessä. Emma, Ofelia, Alma ja Iita saivat omat kynttilänsä että ne tietäisivät siellä jossain että me ei niitä unohdeta, joulunakaan.
Sitten me saunottiin ja sen jälkeen tuli se pakettien aukaisu, mitä osasin jo odottaa. Me saatiin penskan kanssa monta pakettia! Siellä oli leluja, luita ja muita herkkuja ja sitten me saatiin vielä mamman sukulaiselta sellaiset tosi hienot valot pantaan. Kyllä meidän kelpaa, sanoi mamma.
 | |
| Lelukaksoset after play, silmäpuoli ja vinkupuoli. Arvaatteko kumpi on kumman? |
Me saatiin sitten Rexin kanssa sellaiset ihanat luut pureskeltavaksi, iskä ja mamma katselivat telkkaria, joivat viiniä ja söivät herkkuja. Meille kyllä läsähti ihan tavalliset ruoat kuppeihin, mutta ehkä sitä kinkkua ei kannata liikaa syödäkään. Jaksan sitten tammikuussa viedä mammaa lenkille, kun se ensin aikansa parkuu puntarilla.
 |
| Mamman kanssa jotain touhuamassa Ensi vuonna taas! |
Iloista loppuvuotta toivotellen, viettäkää mukavia hetkiä omistajienne kanssa!
t: Suzy <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti