Hiljaiseloa (lue emännän sairaslomaa) ollaan nyt jatkettu toinenkin viikko ja vaikka lepo on tehnyt oikein hyvää alkaa paluu normaaliarkeen tuntua jo suorastaan houkuttelevalta. Mukavaa on myös saada Habitare-messuilla koko viikon edustanut isäntä kotiin, veikkaanpa että myös yksi kappale koiria saattaa asiasta olla kohtalaisen innoissaan :)
Suzy taitaa olla hieman valeraskaana. Jo useamman päivän se on näyttänyt katselevan maailmaa ikään kuin ruusunpunaisten lasien läpi, minkä lisäksi sen kehokin näyttää valmistautuvan huipputapahtumaan. Tänään näin se hautovan palloaan paikassa missä hetkeä aikaisemmin olin kuullut sen petailevan tarmokkaasti. Hetken pyrskähdeltyäni - siis oikeasti, kirkkaan vihreä pallo jossa on räikeän pinkkejä, keltaisia, valkoisia ja mustia kuvioita - päätin houkutella koiran pihalle ilman aarrettaan. Koko ulkoilun ajan se istua tönötti kuistin oven takana murpattaen minulle äänekkäästi - se pallo jäi sisälle...
Illemmalla tiedustelin koirani halukkuutta lähteä hieman treenailemaan kanssani ja ainakin toistaiseksi työmoraali näytti menevän äitiyden edelle - lähti mielellään ja unohti pallonsa. Treenit sujuivat mukavasti ja vaikka aika kevyesti sään lämpimyyden vuoksi otettiinkin (Suzy ehkä jaksaisi mutta emäntä ei) niin uskoisin että koiralle on nyt hyväksi saada paljon tekemistä. Varmuuden vuoksi piilotin vihreän pallon ennen kuin toin koiran sisälle. Nyt vain toivotaan että fyysiset oireet pysyisivät kurissa ja päästäisiin etenemään kohti syksyn suunnitelmia ilman taukoja. Peukut pystyyn siis!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti