Kevään näyttelykausi on polkaistu alkuun. Ystäväni Eija oli lähdössä koiransa kanssa Tohmajärven ryhmänäyttelyyn ja päädyin lähtemään mukaan kuskin ominaisuudessa. Tiesittekös muuten että stressittömin tapa osallistua koiranäyttelyyn on ehdottomasti tehdä se ilman omaa koiraa :)
Sää ei oikein suosinut meitä tänään. Koko aamun ja vielä lähdettäessä vettä tuli taivaalta ihan täysillä. Sivumennen mainittuna alan pikku hiljaa saamaan tarpeekseni tästä Suomen "ihanasta" keväästä. Perille päästyämme sade alkoi laantumaan, mutta koko päivän oli silti inhottavan koleaa ja kosteaa. Koiranäyttelyissä on kuitenkin aina oma tunnelmansa ja pienestä palelemisesta huolimatta päivä oli kokonaisuudessaan oikein kiva. Tuttuja tuli nähtyä ja mukavaa kun olivat vielä menestyneetkin hienosti!
Ennen lapinkoirien kehän alkamista saimme seurata metsästysrotuisten pystykorvien esiintymistä; mm. suomenpystykorvia ja karjalankarhukoiria. Jo kansallisrotumme esiinmarssi oli kokonaisuudessaan sangen viihdyttävää katsottavaa, mutta annahan olla kun karhukoiriin asti ehdittiin... Isoja koiria itsekin kehissä pyörittävänä olen täysin tyrmistynyt millaisin eväin osa porukkaa vielä tänäkin päivänä lähtee näyttelyyn. Esimerkiksi uroksissa oli koiria jotka eivät ravanneet askeltakaan, vaan tuskastuneen näköinen isäntämies kumisaappaissaan lähinnä kiskoi tukehtumaisillaan olevaa koiraansa pannasta roikottaen kehän ympäri. Koirat räyhäsivät toisilleen kuin viimeistä päivää ja yhteisjuoksutuksessa vältyttiin isomman luokan koiratappelulta vain siksi että yhdenkään koiran panta-hihnayhdistelmä ei pettänyt - luojan kiitos. Ymmärrän toki että karhukoira on rotuominaisuuksiltaan tietynlainen, mutta sitä en ymmärrä ettei koiralta voida vaatia minkään näköisiä käytöstapoja, saati että tuollaista menoa tuomarikin pitää normipäivänä. En väitä etteikö tuo omakaan mitään pientä kivaa olisi ikinä kehässä keksinyt, mutta tuollaisella käytöksellä lentäisi bokseripoika kehästä ulos näyttelykielto kotiin viemisinään ja se on totinen tosi. Ja hyvä niin!
Suomenlapinkoirien kehässä tunnelma olikin sitten erilainen. Kun lapinkoirien taso on tänä päivänä melko tasainen ja hyviä koiria on paljon, on handlereille valjennut esittämisen tärkeys. Oli ilo katsoa miten hienosti jo pentuluokan koirat esiintyivät ja mitä ylemmäs edettiin sitä tyylikkäämpiä esityksiä nähtiin. Meidän porukan kotiin tuomisina oli tänään ERI, VAK3 ja SA. Ei siis ei laisinkaan hullumpi aloitus ja tästä on hyvä jatkaa kohti kesää. Hyvin pian jo sen omankin nelijalkaisen kanssa :)
Kiitos Eija ja Vippi mukavasta päivästä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti