25.1.2012

Ihana yllätys osa II

Posti toi tänään ihanan yllätyksen: Iitan palkinnon saavutetun tittelin "Kennel Octifein Paras Näyttelykoira 2011" kunniaksi. Palkinto on UPEA ja pääsee takuulla kunniapaikalle kotonamme. Kiitos Merja ja Pekka, ihana tapa muistaa ja tästähän se on taas lähdettävä uusiin näyttelyihin....Otan kuvan palkinnosta jahka pääsen kameraan käsiksi ja laitan sen Iitan sivuille. Iita on aika polleana kun palkintoja tulee jo postilaatikostakin :)

29.1.2012: lisäsin kuvan tästä tähän. Hieno, eikö?


Täällä on  pakkasta nyt -15 ja tuntuu hurrrjan kylmältä. Tämä ei silti ole vielä mitään jos ensi viikon sääennusteet paikkansa pitävät - koko viikoksi luvassa todella kylmää ja -30 asteen yöpakkasia. Hrrr...

Kylmää säät uhmaten suuntasin kohti treenikenttää, ajatellen että taitaa olla viimeinen treeni pieneen hetkeen joten parasta takoa kun rauta on kuumana. -20 alittavat pakkaset pistävät niin sanotusti jäitä hattuun jo meikäläisenkin treeni-innolle. Suzyn treeni-intoahan ei sinällään latista yhtään mikään, itsellä vain palelee kädet, jalat ja suunnilleen kaikki siltä väliltä.

Tänään otin vain patukkaleikkiä ja eri pituisia seuraamispätkiä vauhdinsäätelyineen, pysähdyksineen ja käännöksineen. Makupalojen antamiseen eivät sormet olisi yksinkertaisesti taipuneet, eikä tuo koira niitä tarvitsekaan. Pikkaisen tuppaa kyllä patukkaleikeistä kuumumaan, mutta malttaa kuitenkin irrottaa kun vain komentaa napakasti, ja pysyy myös suunnilleen maan pinnalla. No, tänään kyllä jossain vaiheessa kävi niin että takista irtosi tasku :D Tästä todettakoon vain että tekevälle sattuu ja rapatessa roiskuu!

Treenin päätteeksi menin katsomaan lapinkoirien näyttelytreeniä ja ennenkuin ehdin kissaa tavata minulla oli sellainen jo kädessäni. Olipa hauskaa kokeilla miltä tuntuisi esittää "väärän" rotuista koiraa, tuli itse asiassa vähän kokeiltua 2 uroksen kanssa ja olivat tosi mukavia molemmat. Koirat tuntuivat tosi taipuisilta ja kilteiltä. No, en ole siis vaihtamassa rotua mutta oli hauska päätös treenille tämä.

Kotiin päästyäni ajattelin vain levätä, mutta toisin kävi. Iita hyppi tasajalkaa riemusta "minun vuoroni, minun vuoroni" että lenkillehän se oli lähdettävä. Nyt pitäisi olla kaiken tehtynä, joten tästä alkakoon emännän vapaa-aika. Saunaa, iltapalaa ja telkun katselua siis.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti