Pakkaspäivä. Ulkona on oikeasti – ensimmäisen kerran tänä talvena, ja takuulla ensimmäisen kerran tänä vuonna – enemmän kuin 10 astetta pakkasta. Tuntuu hurjan kylmältä, mutta toisaalta mukavalta vaihtelulta. Näky on kuin postikortista, ihana valkoinen huurre peittää pensaat ja puut.
Vuosi on siis vaihtunut, uusi vuosi edessämme kuin avoin kirja. Vuodenvaihde meni mukavasti ystäväperheen luona perinteisesti juhlien, emännillä syöden ja isännillä sammutellen kaikesta päätellen melkoista janoaan. Hauskaa oli!
Koirat meillä onneksi eivät raketteja säikkyneet, ainoastaan Suzy hieman katsoi kun naapurin isäntä alkoi paukuttamaan niitä pihallaan. Tuli vauhdilla sisälle, mutta halusi heti kohta takaisin. Kuinkas muutenkaan!
Tänään olen syyllistynyt työntekoon pyhäpäivänä; kaikki kodinkoneet ovat laulaneet kilpaa samalla kun olen laittanut taloa siihen kuntoon että arki pääsee alkamaan sujuvasti. Millainen kauhea ihminen siivoaa pyhäpäivänä – no kenties sellainen joka on arkisin töissä ja haluaa tehdä lomallaan muutakin kuin raataa kodin eteen. Täytyy sanoa että olen aika tyytyväinen aamupäivän aikaansaannoksiini; talo on raikas ja uunissa palaa iloinen tuli.
Suzy nauttii pakkasesta. Se on kuten edesmennyt Ofeliamme, jota jo kutsuimme arktiseksi bokseriksi. Suzyahan ei pakkanen haittaa, se leikkii tälläkin hetkellä pihamaalla liiteristä varastamansa puunpalasen kanssa. Iita puolestaan nukkuu talon isännän kanssa päiväunia. Tietenkin nautinnollisesti puhtailla lakanoilla jotka by the way sinne aiemmin tänä aamuna vaihdoin. Pelkään pahoin että pää tyynylläni, toivottavasti edes etupää. Isäntä siis meillä pyhittää oikeaoppisesti lepopäivää :)
Ensi viikolla olisi tarjolla sekä näyttely- että tottelevaisuustreeniä. Ensin mainittua Iitukaiselle, jälkimmäistä Suzylle. Katsotaan osallistumistamme hieman vallitsevan juoksu-tilanteen kannalta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti