Tänään merkkipäivää viettää Ystävämme bokseriherra Rico, tulee komeat 11 vuotta täyteen. Parhaimmat onnittelumme herrasmiehelle! Toivomme koiraherra komealle vielä runsaasti hyviä hetkiä ja vuosia elämäänsä.
Pakkasta piisaa, mutta eilistä lukuun ottamatta lenkkeily on onnistunut yllättävän hyvin. Itse olen harjoittanut ns. kerrospukeutumista, koirille taas on riittänyt Hurtta sarjan lämpömantteli päälle. Suzy ei ole osoittanut mitään palelemisen merkkejä, Iita on vähän nostellut jalkojaan mutta toipunut kun on menty hetki ravia. Siis koira ravaa ja emäntä lyllertää vierellä.
Suzy on aika vekkuli tapaus. ilmeisesti se kokee jonkinasteiseksi velvollisuudekseen minun aktivoimiseni koska lenkit tuntuvat aina noudattavan samaa kaavaa. Ensin käydään tarpeilla ja haistellaan tuttujen terveiset, sitten jossain vaiheessa alkaa tapahtua. Se alkaa esittämään (ilman pyyntöä) melko siistiä seuraamista ja kun se on omasta mielestään tehnyt tarpeeksi se nappaa hihnan suuhunsa ja haastaa minua taisteluleikkiin. Myös tänään hansikkaiden päälle pukemani täysvillaiset lapaset joissa on pitkä koristenauha otettiin ilolla vastaan, ei muuta kuin rusetti auki ja kiskomaan. Aikansa telkuttuaan koira käy taas asemiin ja harjoitus jatkuu. Suzy on aika liikuttava kun olen harjoittanut sitä ohituksiin; kun vastaan tulee ihminen olen vaatinut että koira tulee sivulleni ja pysyy siinä hihna suht löysällä koko ohituksen ajan. Niin että kun ihminen tulee vastaan, tulee Suzy sivulle ja painaa kylkeään pohjettani vasten kehuja odotellen. Tiedossa on että nojaaminen ei ole tokossa sallittua, mutta siitä sitä on ohituksissa palkittu ja on hauskaa kun oppi menee perille. Todella mahtava tämä koirani, ei yhtään ainokaista tylsää päivää sen kanssa! Olisi kyllä hauska tietää mitä koirien päässä oikein liikkuu, toisinaan tuntuu ettei oikein mitään ja toisinaan taas ihan yllättävän paljon. Vähän kuten itselläkin…
Iitalle pakkaset ovat pahinta aikaa vuodessa. Sen iho kuivuu ja jos sen jättää hoitamatta sitä alkaa kutittamaan. Kutina johtaa helposti sarjaan ongelmia joita en halua edes ajatella. Koiraan siis tungetaan öljyä sisäisesti samalla kun sitä rasvataan, öljytään tai suihkutellaan kosteuttavilla tuotteilla. Minulle oli elämys huomata että peseminen auttaa kutisevaa koiraa – kun vain on oikea tuote millä pesee. Mutta näin pakkasillahan kukaan ei koiraansa vapaaehtoisesti pese, joten yritetään pärjätä muilla keinoin. Iho on kyllä yllättävän hyvässä kunnossa nyt.
Huomenna meinaan ajella suoraan töistä eläinruokatehtaalle, joka tässä melko lähellä meitä vaikuttaa. Tarkoitus on ostaa lihoja ja muuta sellaista niin että riittäisi useammaksi viikoksi Iitalle ja Suzyllekin. Sieltä saa koirien herkkujakin. Ei muuta kuin Suomi nousuun ja kaikki ostamaan koirien ruokaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti